Asian ydin
Kirjoituksellamme (VL 11.10) ja kannanotolla ei oteta kantaa naispappeuteen eikä samaa sukupuolta olevien parisuhteeseen, vaan siihen, että lähetysmäärärahojen leikkaamispäätöksellä on vääjäämätön vaikutus ulkomaiden vähäosaisten ihmisten auttamiseen ja asemaan.
Nyt syrjittyjen kirkon viiden virallisen lähetysjärjestön tehtäviä Suomen Lähetysseura, niin hyvää työtä kuin tekeekin, ei pysty korvaamaan, rahallakaan, vaikka näin on väitetty (vastaus Johanna Korhoselle VL 18.10.). Tehtävät sekä aikajanalla että henkilötyössä mitattuna ovat aivan liian mittavat.
Viittaamme lisäksi Kotimaa-lehden artikkeliin 18.10. Siinä Kirkon lähetystyön keskuksen johtaja Risto Jukko sanoo: ”Äkilliset muutokset suurten seurakuntien määrärahojen jaossa vaikeuttavat lähetysjärjestöjen pitkäaikaista työtä.”
Jukko muistuttaa, että monet järjestöt ovat sitoutuneet useita vuosia kestäviin projekteihin, vaikkapa tukemaan lastenkotia. Mitä lapsille tehdään, jos rahahanat äkkiä sulkeutuvat? Jukko kysyy. Hän korostaa myös, että kaikki kirkon lähetysjärjestöt ovat edelleen kirkon lähetysjärjestöjä.
On lyhytnäköistä ja moraalisesti väärin ajaa omaa asiaa kiristämällä kaikkein vähäosaisimpien elinolosuhteita.
Leena Andell, Leena Kaseva, Riitta Kettunen, Marja-Leena Suutari, Liisa Varonen
Jaa tämä artikkeli: