Ateismi 2.0
Ateistinen Sunday Assembly -kirkko kannustaa innostumaan maailmasta. Elä paremmin, auta usein, ihmettele enemmän, kehottaa kirkon tunnuslause.

Ateistinen Sunday Assembly -kirkko kannustaa innostumaan maailmasta. Elä paremmin, auta usein, ihmettele enemmän, kehottaa kirkon tunnuslause.

Ateismi 2.0

Henkistyneet ateistit perustivat viime vuonna Lontooseen oman kirkon. Nykyään sillä on 27 seurakuntaa kolmella mantereella.

Keski-ikäinen mies seisoo koulun juhlasalia muistuttavan tilan etuosassa ja nostattaa tunnelmaa.

– Me rakastamme tiedettä, me rakastamme välipaloja, me rakastamme puheita, mutta kaikkein eniten me rakastamme laulamista!

Youtube-videolla miehen edessä istuu arviolta viitisenkymmentä ihmistä. He ovat nuoria ja vanhoja, naisia ja miehiä. Lapsia kuvassa ei näy, mutta taustalla kuuluu leikin ääniä.

Kun 1980-luvun pophitin Walking on Sunshinen ensimmäiset tahdit alkavat soida, joukko nousee seisomaan. Yhtä spontaanisti alkaa rytmikäs taputus.

– I’m walking on sunshine, yeah, seurakuntalaiset laulavat Katrina & The Wavesin levytyksen päälle.

Lavalle on sytytetty kolme kynttilää. Ollaan Yhdysvaltojen länsirannikolla, San Diegossa, ja menossa on paikallisen ateistiseurakunnan heinäkuun sunnuntaipalvelus.

Päivän tekstinä fantasiakirjallisuutta

Elä paremmin, auta usein, ihmettele enemmän. Sunday Assemblyn tunnuslauseet sopisivat mille tahansa uskonnolliselle yhteisölle.

Se ei kuitenkaan ole uskonnollinen yhteisö, ainakaan sanan perinteisessä merkityksessä, vaan ”ateistinen kirkko”. Sunday Assembly mainostaa olevansa ”jumalaton seurakunta”, joka tarjoaa ”kaikki parhaat palat kirkosta, mutta ilman uskontoa”.

Brittikoomikot Sanderson Jones ja Pippa Evans perustivat ensimmäisen Sunday Assembly -seurakunnan Lontooseen tammikuussa 2013. Joka toinen sunnuntai pidettäviin palveluksiin osallistuu 250–350 ihmistä.

Niissä lauletaan joukolla nostattavia popkappaleita, sellaisia kuin With A Little Help From My Friends, Here Comes The Sun tai Hakuna Matata. Päivän tekstinä saatetaan lukea esimerkiksi runoutta tai fantasiakirjallisuutta.

Välillä kuunnellaan puheita, jotka käsittelevät erilaisia tieteen teorioita, filosofisia pulmia tai eettisiä kysymyksiä: Miten musiikki voi auttaa kieltenopiskelussa? Mitä kultainen sääntö merkitsee eläinaktivistille? Mitä E=mc2 oikeastaan tarkoittaa?

Turun yliopiston uskontotieteen tutkija Teemu Taira kuvailee Sunday Assemblya protestanttiseksi.

– Sunday Assembly on selvästi ateistinen liike, mutta se juhlistaa yhteisöllisyyttä hyvin protestanttisella tavalla.

Käytäntöjä buddhalaisuudesta ja kristinuskosta

Ateistinen henkisyys ei ole uusi ilmiö. Näin sanoo uskontotieteen väitöskirjatutkija Mikko Sillfors Helsingin yliopistosta.

– Se on luultavasti yhtä vanha ilmiö kuin teistinen uskonnollisuus. Niitä, jotka epäilevät tai eivät usko mutta haluavat silti esimerkiksi osallistua rituaaleihin, on ollut todennäköisesti aina.

Joitakin perinteisiä uskontoja kuten buddhalaisuutta ja jainalaisuutta voidaan Sillforsin mukaan kutsua ateistisiksi tai ainakin ei-teistisiksi uskonnoiksi, sillä niissä ei uskota luojajumalaan. Historia tuntee myös muutamia yrityksiä perustaa täysin uusi ateistinen uskonto. Sellaisia olivat 1600-luvun ”omatunnolliset”, 1700-luvun ”järjen kultti” ja 1800-luvun ”ihmisyyden uskonto”.

Uusi vuosituhat on ollut ateistisen henkisyyden nousukautta. Sunday Assembly on jalkautunut puolessatoista vuodessa 27:ään Ison-Britannian, Yhdysvaltojen ja Australian kaupunkiin. Uusia seurakuntia ollaan parhaillaan perustamassa myös Manner-Eurooppaan, Aasiaan ja Afrikkaan.

Sveitsiläissyntyinen filosofi ja ateisti Alain de Botton ehdotti heinäkuussa 2011 pitämässään puheessa ”Ateismi 2.0”, että myös sekulaarien ihmisten kannattaisi ottaa käyttöön erityisesti kristinuskon, juutalaisuuden ja buddhalaisuuden käytäntöjä.

De Botton ihailee uskonnoissa muun muassa yhteisöllisyyttä, taidetta, arkkitehtuuria, saarnaajien retoriikkaa, rituaalien ruumiillisuutta ja uskontojen tapaa rytmittää vuodenkiertoa.

– Tietenkään jumalaa ei ole, Alain de Botton sanoo puheessaan, mutta jatkaa:

– Se ei ole tarinan loppu vaan sen alku.

Puhetta on katsottu netissä lähes puolitoista miljoonaa kertaa, ja vuonna 2012 de Botton julkaisi aiheesta myös kirjan Uskontoa ateisteille.

Jopa uskontokriittiset uusateistit ovat alkaneet puhua mietiskelyn ja henkisyyden puolesta. Sam Harrisin tämän vuoden syyskuussa julkaistava kirja Waking up on ”opas henkisyyteen ilman uskontoa”. Paremmin Harris tunnetaan kymmenen vuoden takaisesta bestselleristään Uskon loppu – Uskonto, terrori ja järjen tulevaisuus.

Ehkä aikamme tunnetuin uskontokriitikko Richard Dawkins on kertonut suhtautuvansa myötämielisesti henkisyyteen niin kauan kuin siihen ei liity mitään yliluonnollista.

Jumalan tilalle elämä

Teemu Tairan mukaan ateistinen henkisyys kattaa laajan joukon ilmiöitä, joissa kiistetään jumalien olemassaolo mutta ajatellaan, että uskonnoissa on siitä huolimatta jotain säilyttämisen arvoista.

Usein säilyttämisen arvoinen aines löydetään ensisijaisesti itämaisista uskontoperinteistä. Sunday Assembly on protestanttisuudessaan poikkeus.

Mikko Sillfors määrittelee ateistisen henkisyyden sellaiseksi henkisyydeksi, jossa ateismi tai naturalistinen maailmankatsomus tuodaan selvästi esiin. Naturalismilla tarkoitetaan maailman ymmärtämistä suljettuna systeeminä, jossa kaikki luonnonilmiöt voidaan ainakin periaatteessa selittää jollakin toisella luonnonilmiöllä. Siis sellaista käsitystä, jonka mukaan mitään yliluonnollista ei ole.

Henkistä tai uskonnollista siitä tekee Sillforsin mukaan transsendentin eli käsityskyvyn ylittävän kokemuksen tavoittelu.

– Havitellaan sellaista transsendenttiä kokemusta, joka ei kuitenkaan ole yliluonnollinen.

Alain de Botton on kertonut ihailevansa avaruusteleskooppi Hubblen ottamia kuvia maailmankaikkeudesta. Niiden katseleminen auttaa hahmottamaan elämän ja omien murheiden mittakaavaa.

Siinä missä kristitty suhteuttaa itsensä maailmankaikkeuden Luojaan, henkistynyt ateisti voi suhteuttaa itsensä mittaamattoman suureen maailmankaikkeuteen. Perimmäinen oivallus pienuudesta on kuitenkin yhteinen.

– Miksi mysteerin kokemukseen, pyörryttävään tunteeseen universumin mittakaavasta, pitäisi liittää myyttinen elementti? Tiede ja havainnointi antavat meille saman tunteen ilman mystiikkaa. Universumi on valtava ja me olemme pikkuruisia, de Botton sanoo puheessaan.

Sunday Assemblyssa transsendentti elementti on Sillforsin mukaan elämä.

– Miten ihmeellistä on, että juuri nyt koemme parasta elämää, mitä atomit voivat kokea, hän kuvailee.

– Jumalan tilalle on tullut elämä.

Vastareaktio uskonto­kriittiselle uusateismille

Uskontomyönteisen ateistisen henkisyyden nousua selittää osittain uskontokriittisen uusateismin suosio. Runsaasti mediahuomiota saaneiden uusateistien mukaan uskonnot ovat paitsi älyllisesti virheellisiä myös haitallisia. Siksi niistä pitäisi päästä eroon.

Ateistinen henkisyys on vastareaktio.

– Vaikka molemmilla on naturalistinen käsitys maailmasta, tapa jolla he haluavat käydä uskontokeskustelua, on ihan erilainen. Uskontomyönteiset ateistit ajattelevat, että uusateismi pilaa tai myrkyttää keskustelun, Mikko Sillfors sanoo.

Sunday Assembly ilmoittaa olevansa ”radikaalin syrjimätön”. Sillä tarkoitetaan, että kaikenlaiset ihmiset, myös uskovaiset, ovat tervetulleita.

Seurakuntien palveluksissa kehotetaan välttämään avoimen ateistisia lauluja. Myös uskontojen parjaamista tulisi varoa, sillä ”pienetkin tölväisyt voivat hidastaa tilaisuuden positiivista menoa”.

Uskontokritiikkiä ei katsota hyvällä, koska “tämä on se tilaisuus, johon uskovaisen isoäitisi pitäisi tulla ja nähdä, että ateismi on muutakin kuin epäuskoa Jumalaan”.

Kaikkia tällainen ei miellytä. Sunday Assemblyn ensimmäinen skisma syntyi New Yorkissa, kun seurakunnan jäsenet olivat keskenään erimielisiä siitä, kuinka suuri rooli ateismilla tulisi sen palveluksissa olla. Lopulta joukko newyorkilaisia erosi omaksi ryhmäkseen nimeltään The Godless Revival, Jumalaton herätys.

Uskonto vai ei?

San Diegossa juontaja painaa päänsä alas. On tullut parin minuutin hiljaisen mietiskelyhetken vuoro. Useimmat osallistujat katselevat hiljaisina eteensä, muutamat ovat laskeneet katseensa alas.

– Yksi tavallisimmista tavoista jakaa maailmaa on jakaa se niihin, jotka uskovat, ja niihin, jotka eivät, uskovaisiin ja ateisteihin, Alain de Botton sanoo puheessaan.

Mikko Sillforsin mukaan se, onko Sunday Assembly uskonto vai ei, riippuu siitä, miten uskonto määritellään. Teemu Tairan mielestä koko kysymys on epäolennainen.

– Sitä voidaan tarkastella uskontona, sillä Sunday Assemblyn ja tavallisesti uskonnoiksi luokiteltujen yhteisöjen välillä on paljon yhteisiä piirteitä. Se myös täyttää tiettyjä samoja tehtäviä kuin ne yhteisöt, jotka yleensä luokitellaan uskonnollisiksi.

San Diegon tämän sunnuntain palvelus on päättymässä. Vielä kerätään kolehti ja luetaan seurakunnalliset ilmoitukset. Juontaja muistuttaa, että vakituisia kuukausilahjoittajia tarvittaisiin lisää.

Myös uusia vapaaehtoisia kaivataan. Kuoro harjoittelee maanantai-iltaisin seitsemältä.

– Yhteisö on toimintamme ytimessä. Ihmiset kokoontuvat yhteen pitääkseen huolta toisistaan ja ratkaistakseen ongelmiaan, olivat ne sitten minkälaisia tahansa, Sanderson Jones sanoo.

Sitten on tarjolla kahvia, teetä ja keksejä.

Jaa tämä artikkeli: