Aurinkomme ylösnousi
Kristus kuoli meidän syntiemme vuoksi, niin kuin oli kirjoitettu, hänet haudattiin, hänet herätettiin kuolleista kolmantena päivänä, niin kuin oli kirjoitettu. 1. Kor. 15:3–4
Pääsiäisen riemu on kevään riemua. Riemua tuntee se, joka on elänyt talven, pakkasen purevuuden ja lumitöiden raskauden. Kevään saa aikaan aurinko. Se lämmittää, sulattaa lumen ja roudan. Se vain tulee. Sen eteen ei voi tehdä mitään. Lumikinoksen voi hajottaa kadulle, mutta vain aurinko saa sen sulamaan.
Kevään lämpö ja aurinko saa laulamaan. Sydän sulaa ja on helppo kiittää. Sydämen kyllyydestä suu puhuu. Virren ja laulun kieli yltää sinne, missä ei ole enää sanoja.
Joulusta, seimen oljilta on eletty lupausten saattelemana pääsiäisen valoon. Kristus auttajamme, joka jo jouluna loisti kirkkaana aurinkona seimen oljilla, on kulkenut Jumalan hänelle tarkoittaman tien.
Nyt pääsiäisen aurinko loistaa valkeana ja punaisena ristin päältä. Punainen aurinko julistaa sovituksen sanaa syntien anteeksisaamisesta. Sovintoveri on vuotanut sovinnoksi meidän syntiemme vuoksi. Hänen haavojensa hinnalla me olemme parannetut. Valkea aurinko ylistää kuoleman voittoa ja ylösnousemuksen riemua.
Tätä evankeliumia seurakunta julistaa ja laulaa pääsiäisenä. Seurakunnan valo on Kristuksen valoa. Hänestä vuotaa elämään rauha, lämpö ja puhdas ilma. Pääsiäisen kirkkaudessa ja lämmössä iloitaan ja ikävöidään ikuiseen kotimaahan.
Ensi sunnuntai on pääsiäispäivä. Sen aihe on Kristus on ylösnoussut. Alttarilla on valkoinen liina ja kuusi kynttilää.
Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 118:15–24, Hoos. 6:1–3, 1. Kor. 15:1–11 ja Luuk. 24:1–12.
Jaa tämä artikkeli: