Kirkolliskokous kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Kuva on viime toukokuulta. Kuva: Kirkon kuvapankki / Aarne Ormio
Avioliitto puhuttaa kirkolliskokouksessa, mutta asiasta ei päätetä mitään
Monissa päätöksissä kirkolliskokoukselta edellytetään kolmen neljäsosan määräenemmistöä, mikä jakaa mielipiteitä. "Jos määräenemmistöä ei vaadittaisi, voi olla, että meillä olisi jo kauan ollut viisiyhteinen Jumala", toteaa helsinkiläisedustaja Arto Antturi.
Luterilaisen kirkon ylin päättävä elin kirkolliskokous aloitti tänään tiistaina syysistuntonsa. Kokous kestää perjantaihin asti.
Kirkolliskokous päättää kirkon opista, hallinnosta, taloudesta ja muista isoista linjoista. Siihen kuuluu 32 pappis- ja 64 maallikkoedustajaa, jotka valittiin nelivuotiskaudelle viime helmikuussa. Helsingin hiippakunnalla on 12 edustajaa ja Espoolla yhdeksän. Myös piispat ja saamelaiskäräjien sekä valtioneuvoston edustaja ovat äänioikeutettuja.
Ajankohtaisin keskustelu käydään avioliitosta
Pitäjänmäen kirkkoherra Arto Antturi on ensimmäisen kauden edustaja Helsingistä. Antturi ei odota, että syysistunnossa tehtäisiin merkittäviä päätöksiä. Keskusteluja hän sen sijaan odottaa. Edustajat käsittelevät muun muassa kirkon tulevaisuuskomitean tuoretta mietintöä ja kirkon tutkimuskeskuksen nelivuotiskertomusta.
"Kun puhutaan kirkon rakenteesta ja hallinnosta, ihmiset kääntävät usein katseensa muualle, mutta ne ovat oikeasti tärkeitä juttuja", Antturi sanoo.
Kyllähän [määräenemmistövaatimus] aikamoinen tulppa muutokseen on.
– Päivi Salli, Espoon hiippakunnan maallikkoedustaja
Ajankohtaisin asia on Antturin mielestä kuitenkin kysymys avioliitosta. Avioliittolaki muuttuu maaliskuun alussa sukupuolineutraaliksi, ja luterilainen kirkko on jakautunut siinä, pitäisikö pappien vihkiä samaa sukupuolta olevia pariskuntia.
Kirkolliskokoukseen ei kuitenkaan ole tehty esitystä kirkon avioliittokannan muuttamisesta, joten asia jää keskustelun tasolle. Ainoa aihetta liippaava esitys käsittelee sitä, pitäisikö kirkon tehdä selvitys vihkimisoikeudesta luopumisesta. Antturin mielestä sen kummempia esityksiä ei tähän hätään tarvita.
"On välttämätöntä, että asiasta keskustellaan, mutta en näe tässä vaiheessa tarvetta millekään uudelle päätökselle."
Määräenemmistövaatimus hidastaa päätöksentekoa
Myös espoolainen ensimmäisen kauden maallikkoedustaja Päivi Salli odottaa avioliittokeskusteluja.
"Avioliittokysymys nousee varmasti pinnalle, ja toivon maltillista ja tilaa-antavaa keskustelua", Salli kertoo.
Salli on Antturin kanssa eri linjoilla siitä, pitäisikö kirkolliskokouksen muuttaa kirkon avioliittokantaa.
"Kirkon on reagoitava lakimuutokseen. Olen itse tasa-arvoisen avioliittolain kannattaja ja haluaisin, että minun kirkkoni vihkisi kaikki henkilöt."
Sallikaan ei odota, että kirkolliskokous tekisi tällä viikolla merkittäviä päätöksiä. Oleellinen syy siihen on hänen mielestään se, että moniin päätöksiin tarvitaan kolmen neljäsosan määräenemmistö.
Jos esimerkiksi kirkon oppia tai kirkkojärjestystä halutaan muuttaa, pelkkä enemmistön voitto ei siis riitä. Myös kirkon avioliittokannan muuttaminen vaatii määräenemmistöpäätöksen.
"Kyllähän se aikamoinen tulppa muutokseen on", Salli sanoo.
Hänen mielestään määräenemmistöehdosta pitäisi luopua. Arto Antturi on eri mieltä.
"Erästä kollegaani siteeraten: jos määräenemmistöä ei vaadittaisi, voi olla, että meillä olisi jo kauan ollut viisiyhteinen Jumala", Antturi selittää.
"Määräenemmistö on olemassa sitä varten, että merkittävistä kysymyksistä kirkossa täytyy vallita todella suuri yksimielisyys. Mielestäni on välttämätöntä, että tällainen sääntö on olemassa."
Kirkolliskokous käsittelee syysistunnossa myös muun muassa arkkipiispan valintatavan muuttamista ja muiden kristillisten kirkkojen jäsenten mahdollisuutta osallistua luterilaisen kirkon ehtoolliselle. Ohjelmaan ja esityksiin voi tutustua tarkemmin kirkolliskokouksen nettisivuilla.
Kirkolliskokous kokoontuu Turun kristillisellä opistolla.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Piispainkokous selvittää vihkioikeudesta luopumista – kirkolliskokouksen käsittelyyn kesällä 2018
AjankohtaistaSelvityksen pitäisi olla valmis 31. lokakuuta, minkä jälkeen piispainkokous voisi hyväksyä sen ja lähettää kirkolliskokoukselle.