Balalaikat soivat
Soitinrakentaja Keijo Korelin valmistautuu juhlakonserttiin.
Keijo Korelin, 29, osoittaa etusormellaan julisteen mustavalkoista kuvaa. Kuvassa poseeraa Helsingin balalaikkaorkesterin alkuperäinen kokoonpano. Ylärivissä oikealla seisoo vakavailmeinen, kasakka-asuun sonnustautunut Vasili Andrejev. Hän pitää käsissään balalaikkaa.
— Vasili oli äidinisänisän Arsenin ystävä ja Sergei-vaarini sisaren aviomies, Keijo kertoo verstaallaan Haagassa, jossa hän rakentaa työkseen kitaroita.
Helsingin Balaikkaorkesteri viettää tänä vuonna satavuotisjuhlaa. Keijo soittaa orkesterissa altto domraa, kolmikielistä venäläistä kansansoitinta.
Teini-ikäisenä Keijo sai isoisältään perinnöksi balalaikan. Sen innoittamana hän vaihtoi sähköbasson näppäilyn Helsingin Balalaikkaorkesteriin.
Kielletty soitin
Domria soittivat aikoinaan Venäjällä muun muassa katusoittajat, jotka lauloivat pilkkalauluja vallanpitäjistä. Se suututti 1600-luvun lopulla ortodoksisen kirkon ja tsaarin, jonka määräyksestä domrat kiellettiin.
— Soittimia hävitettiin polttamalla niitä Moskovanjoen varrella, Keijo kertoo.
1800-luvun lopulla domrista ja balalaikoista kehitettiin soitinperheet jousisoitinten tapaan. Keijon oma soitin on peräisin 1920-luvulta. Soitinrakentajaksi vuonna 2005 valmistunut Keijo on restauroinut altto domransa itse.
Vuosittain Keijon käsissä syntyy kahdestatoista neljääntoista klassista kitaraa. Verstaalla valmistuvat kitarat ovat yksilöitä, joilla on tekijänsä näköinen soundi. Noin puolet kitaroista menee ulkomaille, hän kertoo.
Kiinnostuksen puun työstämiseen Keijo uskoo perineensä isänsä suvusta, josta löytyy useampi puuseppä. Myös Keijon edesmennyt isä oli ammatiltaan puuseppä.
Viime syksynä Keijo oli tyttöystävänsä kanssa kolme kuukautta Yhdysvalloissa, jossa hän opiskeli apurahan turvin lisää soitinrakentamista.
— Majapaikkamme sijaitsi keskellä vuoristoa, parisataa mailia San Franciscosta pohjoiseen. Maisemat olivat kuin Pieni talo Preerialla televisiosarjasta.
Juuret Karjalan kannaksella
Keijo asuu tyttöystävänsä kanssa Tammistossa. Helsingin Balalaikkaorkesterin lisäksi kahdessa muussa kokoonpanossa soittavan Keijon vapaa-aika kuluu musiikin ja ulkoilun parissa.
— Harjoittelen soittamista ehkä tunnin verran päivittäin.
Keijo on kolmannen polven vantaalainen.
— Sergei-vaari syntyi Helsingissä, mutta muutti Vantaalle, silloiseen Helsingin maalaiskuntaan, vuonna 1936 ostettuaan Tahko Pihkalalta Rekolasta maita, Keijo kertoo.
1700-luvulla Karjalan kannakselle asettuneesta suvusta löytyy toinen toistaan kiehtovimpia tarinoita.
— Vaarin isä Arseni oli Venäjän tsaarin armeijan upseeri. Hänen ystävänsä oli kokkina tsaarin hovissa. Ystävältään Arseni sai suvullemme muun muassa tsaarin hovin pasha-reseptin.
Keijon lapsuudenkodissa puhuttiin suomea. Venäjän kielen opiskelun hän aloitti lukiossa.
— Äitini ei osaa venäjää. Sergei-vaari ei opettanut lapsilleen venäjää, koska sotien jälkeen venäjänkielisiin suhtauduttiin varsin vihamielisesti.
Muutakin kuin Kalinkaa
Helsingin Balaikkaorkesterin soittajien tunnelma tiivistyy juhlakonsertin lähestyessä. Viimeisen viikon aikana orkesteri harjoittelee ohjelmistoa joka päivä. Konsertin solistivieraat, balalaikkaa soittava Andrei Gorbatshov ja domran soittaja Aleksander Tsygankov, saapuvat Suomeen Moskovasta.
— He ovat tällä hetkellä maailman parhaita alallaan, Keijo sanoo.
Helsingin Balalaikkaorkesterin monipuolisesta ohjelmistosta löytyy kappaleita aina klassisesta musiikista iskelmiin.
— Vanhoilla venäläisillä kansansoittimilla pystyy soittamaan muutakin kuin Kalinkaa ja Kulkukauppiasta.
Juhlakonsertissa kuullaan muun muassa Sibeliusta, Shostakovitshia ja Säkkijärven polkka.
— Se on suosittu kappale myös Venäjällä. Siellä se tunnetaan nimellä Pohjoisen polkka, Keijo kertoo.
Kappale nimeltä Kirkas kuu on klassikko, jonka Helsingin Balalaikkaorkesteri soittaa joka ikisessä konsertissa.
— Se soitetaan perinteisesti aina viimeisenä. Sergei-vaari ei soittanut orkesterissa, mutta kotonani on tallella kelanauha, jolla Sergei soittaa Kirkkaan kuun.
Helsingin Balalaikkaorkesterin juhlakonsertti la 17.4. klo 19 Finlandia-talolla. Liput 30/20 e.
Jaa tämä artikkeli: