Betonitaituri luo kirkkotaidetta
Taiteen tekeminen siunauskappeliin on Pertti Kukkosen unelmien täyttymys.
Taiteilija Pertti Kukkonen valittiin viime vuonna järjestetyssä suunnittelukilpailussa tekemään taidetta nyt rakenteilla olevaan Pyhän Laurin siunauskappeliin. Suunnittelukilpailun voittanut ehdotus Ristin tie koostuu ison kappelin ja pienen kappelin koko seinän peittävistä reliefeistä ja muurien valaisimista.
Käpylässä asuva Kukkonen on monipuolinen taiteilija, jossa on myös ripaus keksijää ja insinööriä. Näitä puolia Kukkonen on päässyt hyödyntämään suosikkimateriaalinsa betonin kanssa, jonka maineen parantamisesta on tullut miehelle suorastaan elämäntehtävä.
— Kun betonin tuntee, se on mitä hienoin materiaali. Parhaimmillaan se on silloin, kun sitä ei tunne enää betoniksi. Valitettavasti se tunnistetaan yleensä vain harmaana, Kukkonen sanoo.
Koelaboratoriona taide
Pertti Kukkosen mieltymys betoniin taidemateriaalina on oikeastaan luontevaa, jos miettii hänen taustaansa. Ennen taiteilijauraansa Kukkonen opiskeli hammasteknikoksi, minkä vuoksi hän perehtyi erilaisiin valutekniikoihin. Yhdistävä tekijä taiteen tekemisen ja hammasteknikko-opintojen välillä oli taidemaalari, kehystämön pitäjä ja oppi-isä Erkki Mikkola, johon Kukkonen tutustui 12-vuotiaana silloisessa kotikaupungissaan Hämeenlinnassa.
— Erkki otti minut siipiensä suojaan ja hän keksi tämän hammasteknikkojutunkin. Ajattelimme, että olisi hyvä hankkia ammatti, jossa tienaa hyvin, hallitsee oman ajan ja voi vapaalla keskittyä rauhassa taiteeseen, Kukkonen muistelee nauraen.
Pelkkiin järkiperusteisiin perustuva ammatinvalinta ei lopulta kantanut, vaan Kukkonen lähti opiskelemaan Taideakatemiaan ja on elättänyt itsensä taiteella ja taidealan opetustöillä. Taiteilijana hän on keskittynyt lähinnä julkisiin veistoksiin, muotokuviin ja mitaleihin. Materiaaleista tutuimmat ovat puu, pronssi, savi ja tietenkin betoni, jonka käyttö on poikinut töitä asiantuntijana ja julkisten taideteosten tekijänä. Esimerkiksi arkkitehdit, betonialan yritykset ja Valtion teknillinen tutkimuskeskus ovat hyödyntäneet Kukkosen betonin työstämiseen ja värjäämiseen liittyviä oivalluksia.
— Betoni on minulle tuote ja taide sen koelaboratorio, Kukkonen summaa.
Kauneutta hiljentyville
Taiteen tekeminen Helsingin pitäjän kirkonkylään nousevaan Pyhän Laurin siunauskappeliin on Pertti Kukkosen pitkällä taiteilijanuralla unelmien täyttymys. Hänestä on mielenkiintoista tehdä taidetta moderniin siunauskappeliin ja ajatella, että taideteoksia katsellaan siellä vielä satojen vuosien päästäkin.
— Teos tulee paikkaan, jossa ihmiset hiljentyvät. Silloin myös teoksen pitää puhua hiljalleen, hän kertoo.
Kukkonen luonnehtii Ristin tietä abstraktiksi teokseksi, joka on täynnä tarinoita. Teoksessa käytetään yksikerrosrappausta eli slammausta, käsintehtyjä tiiliä ja liekkimäisiä valoja. Väreinä on valkoisen eri sävyjä. Vastapainoksi Kukkosen valitsemille rujoille materiaaleille siunauskappeliin tulee myös suunnittelukilpailussa ansioituneen taiteilijan Pekka Jylhän taidetta, jossa käytetään muun muassa kristallia.
Pertti Kukkonen on kiitollinen siitä, että siunauskappelia ja sinne tulevaa taidetta rakennetaan yhtä aikaa, eikä taidetta hankita jälkikäteen pelkäksi koristukseksi.
— On etuoikeutettua tehdä taidetta vasta suunnitteilla olevaan tilaan. Näin taiteesta ei tule päälle liimattua. Toisaalta teokseni on sellainen, että sitä ei voisi tehdä kuin rakennusvaiheessa.
Arkkitehtien ja insinöörien kanssa paljon yhteistyötä tehneenä taiteilijana hän toivoo, että tulevaisuudessa eri ammattikunnat yhdistävästä työtavasta tulee yleisempi kuin se nykyään on.
— Ympäristömme näyttäisi hyvin erilaiselta, jos taiteilijat olisivat mukana jo uusien asuinalueiden suunnitteluvaiheessa, hän uskoo.
Siunauskappelin peruskiveen kätkettiin muistitikku
Huhtikuun 15. päivä Vantaan Pyhän Laurin kirkon kupeessa juhlistettiin rakenteilla olevan uuden siunauskappelin peruskiven muurausta. Peruskiveen kätkettyyn kuparilieriöön pantiin saatekirje, Vantaan Laurin ja Kyrkpressenin uusimmat numerot sekä käytössä olevat euron kolikot. Myös arkkitehdit Ville Hara ja Anu Puustinen halusivat säilöä peruskiveen tervehdyksensä paperilla ja muistitikulla.
Pyhän Laurin siunauskappelin rakentaminen aloitettiin joulukuun lopulla ja kappeli valmistuu syksyllä 2010. Noin 1000 neliömetrin kokoiseen kappeliin rakennetaan kaksi uutta salia, joista toiseen tulee 130 istumapaikkaa ja pienempään 30. Myös uurnan luovutukseen valmistuu yksi sali. Maan alle tulevat tilat vainajien säilytystä, näyttöä ja hyvästelyä varten. Rakennushankkeen kokonaiskustannuksiksi on arvioitu 9,9 miljoonaa euroa ja rakentaminen työllistää 15–20 henkeä.
Siunauskappelin käyttö on lisääntynyt runsaasti viime vuosikymmeninä. Vanhan kappelin rakentamisen aikaan 1970-luvulla Vantaalla siunattiin vuodessa noin 400 vainajaa, nyt noin 1000.
Uuden kappelin rakentamisen aikana Helsingin pitäjän kirkonkylän hautausmaalle arkussa haudattavat vainajat siunataan Pyhän Laurin kirkossa. Ne vainajat, jotka tuhkataan, siunataan ensisijaisesti Honkanummen kappelissa. Myös Ruskeasannan kappelissa ja Vantaan kirkoissa toimitetaan siunauksia. Siunaus voidaan toimittaa myös haudalla tai Levähdyspaikka-nimisessä katosrakennuksessa hautausmaan reunassa.
Jaa tämä artikkeli: