Kulttuurikeskus Caisan johtaja Cátia Suomalainen Pedrosa on itse kotoisin Portugalista. Kuva: Esko Jämsä
Cátia Suomalainen Pedrosa luo yhteyksiä eri taustoista tuleviin taiteilijoihin
20 vuotta toimineessa kulttuurikeskus Caisassa voi harjoittaa omaa kieltä ja kulttuuriaan.
Kulttuurikeskus Caisan johtajana elokuussa aloittanut Cátia Suomalainen Pedrosa sanoo oppineensa tehtävässään jo paljon uutta. Hänestä uudessa paikassa on aina opittavaa, vaikka hän luotsasi monikulttuurista taidetoimintaa myös Interkult Kassandran toiminnanjohtajana.
– Tiesin kuitenkin hyvin, minne tulin. Kävin Caisassa vuodesta 1999 lähtien asiakkaana ja myöhemmin yhteistyökumppanina, joten sen toiminta oli jo paljolti ennestään tuttua.
Haluaisin, että Caisan uudetkin tilat olisivat keskustassa, koska monikulttuurisuuden on hyvä näkyä kaupungin ytimessä."
Suomalainen Pedrosan ensimmäisenä haasteena on etsiä uudet tilat kulttuurikeskukselle, sillä nykyisten tilojen vuokrasopimus Kaisaniemessä päättyy vuonna 2018.
– Tänä vuonna 20 vuotta täyttävä Caisa elää tietynlaista murrosvaihetta. Nyt on selvitettävä, mikä on sen tehtävä tässä yhteiskunnassa ja kaupungissa.
– On kiva, että voi heti tarttua johonkin. Haluaisin, että uudetkin tilat olisivat keskustassa, koska monikulttuurisuuden on hyvä näkyä kaupungin ytimessä
Taiteentekijöille uusia mahdollisuuksia
Värikkäästi sisustettu kulttuurikeskus on kasvanut vuosien mittaan sekä tiloiltaan että henkilökunnaltaan. Cátia Suomalainen Pedrosan mukaan Caisassa tehtiin aluksi enemmän maahanmuuttajien kotouttamistyötä, mutta nykyään keskitytään kulttuuripuoleen, kuten tukemaan eri taustoista tulevien taiteen tekemistä. Caisalla on monenlaista yhteistyötä eri yhteisöjen ja yhdistysten kanssa.
– Maahanmuuttajataustaisia taiteilijoita pitää tukea, koska heidän on vaikea päästä Suomessa esille, vaikka he olisivat ammattilaisia. Onkin tärkeää luoda erilaisille taiteentekijöille mahdollisuuksia yhteistyöhön, jossa on mukana myös kantasuomalaisia taiteilijoita.
Maahanmuuttajat viettävät aikaa Caisassa eritoten siksi, että siellä voi harjoittaa omaa kieltään ja kulttuuriaan. Viime aikoina on moni Suomeen saapunut turvapaikanhakijakin löytänyt paikan.
– Maahanmuuttajakoordinaattori on käynyt vastaanottokeskuksissa esittelemässä toimintaamme. Tätä kautta on ilmaantunut myös uusia taiteilijoita.
Suomalainen Pedrosa muistuttaa, että Caisa on tarkoitettu kaikille helsinkiläisille. Caisassa avautuu 6.10. Hussein Suleimanin valokuvanäyttely Aavikon kätketty kauneus, joka sisältää kuvia Libyan aavikolla elävien ihmisten arjesta ja juhlasta, sekä chileläistaustaisen Hector Wistuba Lorcan valoon liittyvä näyttely Espigando atmósfera.
Caisan ohjelmassa on syksyllä musiikkiklubeja, teatteria, illanviettoja, ryhmiä ja työpajoja.
Välivuosi Suomessa sai jäämään pysyvästi
Caisan uusi johtaja itse muutti Suomeen Portugalista 18 vuotta sitten, kun hänen suomalainen äitinsä ja portugalilainen isänsä ehdottivat, että hän viettäisi lukion jälkeen Suomessa välivuoden. Niinpä hän oli vuoden Oriveden opiston musiikkilinjalla, ja tykästyi sinä aikana Suomeen ja suomalaisiin.
– Minulla oli jo aiemmin vahva yhteys Suomeen, vaikka en juuri osannut puhua suomen kieltä. Olin esimerkiksi syönyt aina suomalaisia jouluruokia. En siis tiennyt, millainen on perinteinen portugalilainen joulu.
Cátia Suomalainen Pedrosa opiskeli Oriveden jakson jälkeen musiikkitiedettä yliopistossa. Myöhemmin hän vei suomalaisia bändejä kiertueille Portugaliin, opetti ja käänsi portugalin kieltä sekä kuului moniin yhdistyksiin. Puolisonsa Suomalainen Pedrosa löysi Portugalista, ja hän on saanut nyt Suomen kansalaisuuden.
Jaa tämä artikkeli: