null Dancemessu villitsi kirkkokansan

Hyvä meininki. Messun lopussa laitetaan jalalla koreasti dancemusiikin tahtiin. Kuopion seurakunnat eivät hyväksyneet Dancemessua kirkkoihinsa viime lokakuussa sillä perusteella, ”ettei näin rauhaton messu sovi kirkkoon”.

Hyvä meininki. Messun lopussa laitetaan jalalla koreasti dancemusiikin tahtiin. Kuopion seurakunnat eivät hyväksyneet Dancemessua kirkkoihinsa viime lokakuussa sillä perusteella, ”ettei näin rauhaton messu sovi kirkkoon”.

Dancemessu villitsi kirkkokansan

Messu järjestettiin ensimmäistä kertaa Helsingissä.

Teksti Outi Ikonen
Kuva Jani Laukkanen

Agricolan kirkon ovista pulpahtelee ulos kirkkokansaa, jonka keski-ikä on alempi kuin yleensä messusta poistuvien. Taustalta kuuluu matala bassovoittoinen musiikki ja portaita alas kapuavien ihmisten ilmeet ovat iloisia ja innostuneita.

– Oli jännä ja ovela kokemus. Vähän erilaista meininkiä, noin parikymppinen nainen kommentoi.

Video

– Ihan mahtavaa. Ihmiset lähtivät hyvin mukaan ja oli tosi kivasti porukkaa. Ylitti odotukset, kommentoivat Pikkukirkkopäivien päätteeksi viime torstaina pidettyyn Dance+Pray Dancemessuun osallistuneet.

Dancemessu järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa Helsingissä. Siihen olennaisesti kuuluvan valo- ja videoshown takana oli noin 70-henkinen ryhmä ammattilaisia, joista iso joukko on nuoria.

– Dance+Pray on oikea luterilainen messu, johon sisältyy jumalanpalvelus ja ehtoollinen, mutta sen kielenä on dancemusiikki. Liki kolmannes Suomen nuorista kuuntelee dancea, joten se on tervetullut lisä metalli- ja popmessujen rinnalle, messun liturgi, dj-pastori Kari Kanala kertoo.

 

Pikkukirkkopäivillä puolestaan pohdittiin kirkon tulevaisuutta. Kallion kirkkoherran Teemu Laajasalon johtamassa paneelissa kysyttiin muun muassa, miten Jeesus myydään eli millainen on lähetyskäsky nykymuotoon käännettynä. Keskustelua seurannut kasvatuksen sihteeri Kari Kanala näkee isostoiminnalla merkittävän roolin kirkon tulevaisuudessa.

– Isosuus on Suomen suurin maallikkoliike. Isosten kautta rippikoululaisille syntyy korjaavia kokemuksia, kun he huomaavat kenties ensimmäistä kertaa elämässään, että kuuluvat johonkin itseään suurempaan ryhmään – kirkkoon.

Rippikoululaisia oli myös Dancemessussa, joka onnistui houkuttelemaan Agricolan kirkonpenkit lähes ääriään myöten täyteen. Musiikki koostui pääasiassa housesta ja trancesta eri variaatioineen. Musiikin olivat suunnitelleet ja tuottaneet elektronisen tanssimusiikin kokoonpanon, Audilen kristilliset DJ:t sekä G-Powered.

– Kaikki musiikki voi toimia Jumalan kunniaksi. Dancemessu on oikea jumalanpalvelus. Siellä on saarna ja rukousta, enkä näe syytä, miksei musiikki voisi elävöittää sitä, sanoo Audilen laulaja Tia Svart .

Audile on käyttänyt Dancemessun musiikkien suunnitteluun useita kuukausia.

– Halusimme valita laadukasta, nykypäiväistä kristillistä tanssimusiikkia. Tilaaja ja manageri luottavat meihin, joten olemme saaneet sanoa oman mielipiteemme siitä, millainen musiikki mihinkin kohtaa messua parhaiten sopisi, Tia Svart kertoo.

Hän muistuttaa, että kyseessä on dancemessu, eikä teknomessu kuten joissakin yhteyksissä on esitetty.

 

Seuraava Dancemessu saatetaan nähdä vuoden päästä Kirkon nuorisopäivillä, mikäli suunnitelmat toteutuvat. Sitä ennen Audile matkaa soittamaan kauas rapakon taakse.

Valtaosa tuntui suhtautuvan messuun positiivisesti, mutta joukosta kuului myös hämmentyneitä ääniä. Joku kaipasi enemmän aitoa, osallistuvaa ylistystä ja rukousta. Toinen totesi, ettei ehkä pystynyt keskittymään Jumalaan niin kuin ajatteli.

Ilta huipentui siihen, että kirkkokansa kerääntyi alttarin ympärille tanssimaan ja ylistämään Jumalaa.

– Tämähän on kohumessu, josta media on kiinnostunut. Yksi iso kysymys on, saako kirkossa tanssia ja vastaan siihen: kyllä saa. Itse ajattelen asioita Raamatun tuhlaajapoikakertomuksen kautta. Vanhempi poika tulee pellolta ja kuulee iloisen laulun, soiton ja tanssin, kun tuhlaajapoika on palannut kotiin. Sehän on vertauskuva taivaasta – nyt me otamme ennakkoa siitä.

Jaa tämä artikkeli:

Toimitus suosittelee

DJ Santeri Kujala järjestää open air -juhlia, joissa ihmiset kohdataan empatialla

Hyvä elämä

Santeri Kujala, 22, soittaa konemusiikkia siellä, missä pyydetään. Hänelle vapaus on pyhää.


Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.