Aalto-jakkara, Teema-muki, Unikko-verhot ja Fiskarsin sakset. Musiikkitalo, Kalevala-koru, pallotuoli ja Block-valaisin. Sitäkö on se paljon puhuttu design?

— Kaikki esineet ovat designia, muotoiltuja joko hyvin tai huonosti, sanoo Merja Kosonen, muotoilun koulutusohjelman lehtori Metropolia Ammattikorkeakoulun Tikkurilan toimipisteestä.

— Minulle muotoilu on asia, joka helpottaa arkea ja tuo esteettisiä elämyksiä. Esineen pitää olla ennen kaikkea toimiva ja täyttää tehtävänsä. Sen, mitä on hyvä design, määrittelee jokainen itse.

Suurin osa teollisesti valmistetuista tuotteista on niin sanottua anonyymia muotoilua, jolloin suunnittelijaa tai suunnittelijoita ei nosteta esiin. Sitten on ”tähtimuotoilijoita” ja tuotteita, joita markkinoidaan suunnittelijan nimeä korostaen.

— Se on yksi markkinoinnin keino, jolla saadaan tuote erottumaan. Itse en ostaisi mitään pelkän nimen perusteella, toimivuus ratkaisee, Kosonen toteaa.

Muotoilun koulutusohjelmassa voi opiskella tekstiili- tai sisustussuunnittelua tai teollista muotoilua. Teollisen muotoilun opiskelijat voivat suunnitella periaatteessa ihan mitä vain aina aurinkolaseista paperikoneisiin, kunhan löytävät yhteistyökumppaneita muilta opiskelualoilta tai alan yrityksistä.

Merja Kosonen on tottunut arvioimaan hyvin erilaisia esineitä.

— Kun arvioin opiskelijan työtä, mietin ensimmäisenä, vastaako se tehtävänantoa. Sitten mietin, onko tuote kiinnostava, mitkä ovat tuotantokustannukset ja mitkä ovat materiaalit ja miten niitä on käytetty.

Muotoilijan ammatti muistuttaa insinöörin tai lääkärin ammattia siinä mielessä, että kun on oppinut perusasiat, voi alkaa erikoistua siihen, mikä kiinnostaa. Monilla suunta on selvä jo opiskeluaikana.

— Muotoilun kenttä on laaja. Vaikka tuotteiden valmistus on osittain siirtynyt pois Suomesta, tuotemuotoilu on säilynyt Suomessa. Palvelumuotoiluun on tullut jopa työpaikkoja. Taloudellinen tilanne vaikuttaa, Kosonen kertoo.

Palvelumuotoilun lisäksi nyt työllistävät esimerkiksi koneiden ja laitteiden suunnittelu sekä terveysala. Tarvetta on ollut esimerkiksi verensokerinmittareiden ja hammaslääkärilaitteiden suunnittelijoille.

Täysin vapaita käsiä muotoilijat ja muotoilun opiskelijat harvoin saavat. Asiakas määrittelee tavoitehinnan ja suunnitteluvaiheessa tehdään yhteistyötä muitten alojen ammattilaisten kanssa.

— Muotoilu on ajatteluammatti. Koko ajan pitää olla hereillä ja silmät avoinna. Tuotteita suunnitellaan aina tulevaisuutta varten, ei tähän päivään.

Arja Paakkola-Saarisella on mahdollisuus vaikuttaa siihen, miltä suomalainen katumuoti näyttää. Hän työskentelee Seppälän design managerina ja on mukana päättämässä esimerkiksi vuoden päätrendeistä ja väreistä osana noin 20 hengen suunnittelijatiimiä.

Tämän hetken muotia Paakkola-Saarinen luonnehtii moni-ilmeiseksi. Esimerkiksi yhtä ja oikeaa hameen pituutta ei ole, vaan muodikas voi olla niin nilkkapituisessa kuin minissäkin. Suunnittelijoiden tehtävänä on kaivaa muodin virrasta päätrendejä.

— Ennen oli helpompaa sanoa, mistä muoti tulee, kun oli vain lehdet, elokuvat ja televisio. Nyt vaikutteita tulee kaikkialta. Käyn alan seminaareissa ja messuilla ja seuraan trenditoimistojen ennusteita. Monet suunnittelijat seuraavat muotiblogeja.

— Seuraan ihmisten pukeutumista oikeastaan kaikkialla, missä liikun, se on sellainen ammattitauti. Bussissakin saatan hiplata jonkun vaatetta, jos siinä on jokin kiinnostava materiaali, Paakkola-Saarinen kertoo nauraen.

Vaatteiden hyvää designia on Arja Paakkola-Saarisen mukaan vaikea määritellä.

— Minkä tahansa yksittäisen tuotteen voi pukea hyvällä tai huonolla maulla. Kaikki on kiinni siitä, miten vaatetta käyttää.

Seppälän muotisuunnittelijat seuraavat muotia myös tutkimalla myyntilukuja. Ne kertovat, mikä kuluttajien mielestä näyttää hyvältä tai tuntuu mukavalta. Toisinaan myyntiedot tuottavat yllätyksiä. Niin kävi esimerkiksi viime vuonna, kun kauppoihin lanseerattiin erä potkupukumaisia aikuisten haalareita. Monia niiden suosio epäilytti, mutta haalarit myytiin hetkessä loppuun.

— Suomalaisten pukeutuminen on muuttunut todella paljon. Tarjonta on kasvanut, eikä pukeutumiseen enää suhtauduta niin ryppyotsaisesti kuin aiemmin. Värejä käytetään rohkeasti ja varsinkin meidän vaatteiltamme niitä oikein odotetaan.

Seppälän liikkeitä on nykyään myös Venäjällä, Virossa, Ukrainassa, Latviassa ja Liettuassa. Vaatteet valmistetaan eri puolilla maailmaa, mutta suunnittelutyö tehdään Vantaalla.

Vantaalaisten pukeutuminen saa Arja Paakkola-Saariselta hyväksyvän arvion. Ensi kesäksi hän tarjoaa muutaman helposti toteutettavan muotivinkin.

— Sekä naisille että miehille suosittelen rohkeita värejä. Jos ei uskalla hankkia väriä isona pintana, tyyliä saa uudistettua myös asusteilla. Vaatteissa, kengissä, laukuissa ja koruissa on nyt tarjolla todella herkullisia värejä

Muunneltavia julkisia tiloja

Vantaan kaupunginarkkitehdin Arto Alangon mielestä hyvän arkkitehtuurin tunnistaa ennen kaikkea siitä, että rakennuksesta jää miellyttävä muistikuva. Lisäksi on olemassa pitkä liuta muita kriteereitä. Vaikeimmin määriteltävä niistä on kauneus.

— Hyvin suunniteltu talo sopeutuu ympäristöönsä, muttei liikaa. Siinä on myös luonnetta ja se täyttää roolinsa. Esimerkiksi kirkko tai kaupungintalo saakin pompata esiin ympäristöstään. Julkisilla rakennuksilla on vielä omat vaatimuksensa. Niiden on oltava helppokäyttöisiä, muunneltavia ja sellaisia, että kun sinne astuu sisään, tietää mihin mennä, Alanko luettelee.

— Pientä herkistävääkin saisi rakennuksissa olla, ja asioitten tulisi olla oikeassa mittakaavassa. Esimerkiksi koulun pitäisi olla sellainen, että sitä on pienen ihmisen helppo lähestyä, vaikka se onkin suuri.

Alanko on työskennellyt Vantaan kaupungilla yli 20 vuotta, kaupunginarkkitehtina 16. Sinä aikana Vantaa on kasvanut valtavasti. Kasvutahti on yhä hurja. Kaupungin arkkitehtien työhön ei kuulu enää varsinaista suunnittelua vaan muun muassa tarveselvitysten ja hankesuunnitelmien laatimista. Sitä mukaa kun palveluiden tarve vaihtelee, mietitään aina myös kaupungin tilojen kohtaloa.

Jugendin ja kansallisromantiikan ystäville Vantaalla ei ole juuri tarjontaa, mutta muuten täälläkin on kiinnostavaa ja hyvää arkkitehtuuria.

— Esimerkiksi Pyhän Laurin kirkko, Heureka, Tikkurilan lukio, Kanniston koulu ja Leinelän päiväkoti ovat esimerkkejä onnistuneesta arkkitehtuurista. Hyvästä lähiörakentamisesta esimerkkinä käy varhainen Simonmetsän kerrostaloalue, myöhempinä Kartanonkoski ja Myyrmäen täydennysrakentaminen.

Julkiseen rakentamiseen näyttää olevan tulossa väriä ja vaihtelua pelkistetyn ja hillityn tyylin rinnalle.

— Nuorten arkkitehtien töissä näkyy jo reipasta irtiottoa pelkistetyn arkkitehtuurin perinteestä, erityisesti muotokielessä. Esimerkiksi Kanniston koulu on sellainen, ja se onkin jakanut mielipiteitä. Jotkut ovat sitä mieltä, että se on mukavaa irrottelua, toiset sitä mieltä, että pröystäilyä.