Diakin opiskelijat: Inhimillisyyttä turvapaikanhakijoiden kohtaamisiin
Artikkeli Päätökset eivät käy ihmisten järkeen (Kirkko ja kaupunki 15.9.) herätti pohtimaan turvapaikanhakijoiden tilannetta. Yhä useamman pitkä odotus ja epätietoisuus päättyvät kielteiseen päätökseen. Osaa turvapaikanhakijoista kohdellaan kuin heillä ei olisi ihmisarvoa. Suomen tiukentunutta linjaa pidetään epäinhimillisenä. Kirkolta odotetaan vahvempaa kannanottoa asiaan ja konkreettisia tekoja.
Tavalliset kansalaiset eivät voi välttämättä vaikuttaa turvapaikanhakijoiden käännytyspäätöksiin, mutta Suomesta lähtevät voidaan saada tuntemaan, että heitä arvostetaan ihmisinä.
Ehdotamme yhteistyötä paikallisseurakunnan kanssa turvapaikanhakijoiden tukemiseksi. Ollaan yhdessä niiden rinnalla, jotka joutuvat lähtemään Suomesta. Jokainen voi tarjoutua seurakuntaan vapaaehtoiseksi oman kutsumuksensa ja taitojensa mukaan. Välittämisen voi osoittaa laittamalla ruokaa, juttelemalla, olemalla läsnä. Myös musiikki on hyvä tapa ilmaista tunteita ja ajatuksia silloinkin, kun yhteistä kieltä ei ole.
Kun tapaa eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä avoimin mielin, ennakkoluulot vähenevät. Pienet teot ja tervehtiminen antavat toiselle tunteen, että hän tulee nähdyksi ja huomioiduksi. Raskaita ja järkyttäviä asioita kokeneen turvapaikanhakijan kohtaaminen voi tuntua haastavalta. Moni voi ajatella, ettei löydä oikeita sanoja. Aina ei sanoja tarvita, vaan myönteinen läsnäolo riittää.
Julkista keskustelua pakolaispolitiikasta tarvitaan. Esimerkiksi Espoon kirkkoherrat tahtovat Suomen harjoittavan inhimillisempää turvapaikkapolitiikkaa. He lähettivät vetoomuksen pääministeri Sipilälle. Myös jokainen seurakuntalainen voi tuoda äänensä kuuluviin, ja laatia esimerkiksi internetin kautta lähetettävän adressin, jossa vaaditaan muutosta turvapaikkapolitiikkaan.
Yhteisöllisyys on voimavara erityisesti vaikeina aikoina. Lähtevät turvapaikanhakijat ovat olleet osa arkea, osa yhteisöä. Lähtiessään he jättävät kuitenkin jäljen, muiston. Millaisen muiston Suomi jättää lähteviin?
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Hengellisyys ja musiikki ovat 30 vuotta täyttävän Matinmessun ykkösjuttuja
AjankohtaistaMatinkappelin oma nimikkomessu on säilyttänyt suosionsa ja muuttunut vuosien varrella monikulttuuriseksi tapahtumaksi. Tärkeimmmistä asioista ei kuitenkaan ole tingitty: hengellisestä sanomasta eikä iloisesta tunnelmasta.