Matikantunti. Ekaluokkalaiset Juuli, Mariella ja Emil opettelevat laskemisen perusteita 10monkeys-matematiikkapelin avulla. Luokanopettajaksi opiskeleva Johanna Kuokkala neuvoo oppilaita.
Digitalisaatio ja ilmiöpohjainen oppiminen muuttavat koulua
Peruskoulun uusi opetussuunnitelma tekee oppimisesta laaja-alaisempaa.
Arabian peruskoulun upouusi FUSE-oppimisympäristö on täynnä innostunutta puheenporinaa. Viidesluokkalaiset toteuttavat virtuaalisten ohjeiden avulla harjoituksia, kuten 3D-mallinnusta, soittoäänien suunnittelemista ja e-tekstiilien valmistamista.
Digitalisaatio on yksi tänä syksynä käyttöön otetun peruskoulun uuden opetussuunnitelman painopisteitä. Tietokoneita käytetään kaikissa oppiaineissa ja kaikilla luokka-asteilla. Jo ekaluokkalaiset opettelevat koodauksen perusteita.
FUSEssa oppilaat saavat valita tehtävät omien kiinnostuksenkohteidensa mukaan. Lauri Taipale kavereineen kokeilee, miten pienen kilpa-auton saa liikkumaan aurinkoenergialla.
– On ihan mukavaa, että koulussa käytetään enemmän tietokoneita. On kyllä kiva tehdä välillä jotain muutakin, hän sanoo.
Elina Nielsen tekee tietokoneella unelmakodin mallia, jossa harjoitellaan geometrisia kuvioita.
– Tämä on kivaa, mutta on pakko myöntää, että esimerkiksi matikan tehtäviä on kivempi tehdä kirjasta. Tietokoneella on kyllä helppo etsiä Googlesta asioita, hän kertoo.
Tietojen ja taitojen lisäksi opitaan muutakin
Uudenlainen oppimisympäristö kuvastaa opetussuunnitelman keskeistä asennemuutosta, joka korostaa oppilaan roolia aktiivisena tiedonetsijänä. Oppilaille annetaan enemmän mahdollisuuksia oppia omien vahvuuksiensa kautta.
Uudistuksessa myös opetuksen ja oppimisen tavat monipuolistuvat ja oppiaineiden rajat ylittyvät. Oppiminen laajenee entistä enemmän koulun ulkopuolelle.
– Muutos on iso ja mielestäni hyvä. Oppiminen tapahtuu enemmän vuorovaikutuksessa ja kokonaisvaltaisesti. Se liittyy myös aiempaa laajemmin ympäröivän maailman ilmiöihin, Arabian peruskoulun rehtori Mari Suokas-Laaksonen arvioi.
Rehtorin mukaan oppiminen ja oppilaan kasvun tukeminen ovat edelleen tärkeintä koulussa. Digitalisaatio ja muut uudistukset tuovat opetukseen lisää mahdollisuuksia.
Tärkeimpänä muutoksena Suokas-Laaksonen pitää laaja-alaisen osaamisen tavoitetta. Koulussa opitaan tietojen ja taitojen lisäksi myös esimerkiksi ajattelua, arvoja ja asenteita, kulttuurista ymmärrystä, itsestä huolehtimista ja kansalaistaitoja.
– On tärkeää oppia myös, miten kavereiden kanssa ollaan ja kuinka kasvetaan omaksi itsekseen.
Matemaattista ajattelua voi oppia pelaamalla
Ekaluokkalaisten kasvoilla näkyy keskittyneitä ilmeitä. Tabletilla pelattavassa 10monkeys-matematiikkapelissä opetellaan laskemisen perusteita. Mariella Dela Cruz tuulettaa monta kertaa saatuaan oikean vastauksen.
Oppikirjoja on käytössä peruskoulussa edelleen, mutta ne ovat vain yksi oppimisen väline muiden joukossa. Luokanopettaja Eeva Rantala kertoo, että ekaluokkalaisten matematiikan opetuksessa kirjoista on luovuttu Arabiassa kokonaan. Aivan alussa matemaattista ajattelua opetellaan muun muassa piirtämällä, pelaamalla ja leikin kautta.
– Pelillisyys on lisääntynyt, mutta se ei ole itseisarvo. Pelejä käytetään vain, jos ne auttavat oppimaan, Rantala kertoo.
Ilmiöoppiminen lähtee liikkeelle siitä, että oppilaat äänestävät kiinnostavimman aiheen ympäristöopin sisällöistä."
Rantala korostaa, että ekaluokkalaiset tulevat opettelemaan lukemista, kirjoittamista ja laskemista.
– Jotkut pelkäävät sitä, että nyt ei enää tarvitse osata mitään, mutta se ei ole kadonnut mihinkään. Perustavoitteet eivät ole muuttuneet, nyt vain tehdään enemmän yhdessä.
Kahteen ilmiöön perehdytään laaja-alaisesti
Myös opettajien rooli muuttuu. Koulunkäynti on nyt aiempaa vähemmän sitä, että opettaja opettaa ja oppilaat kuuntelevat. Opettajilta vaaditaan myös tiiviimpää yhteistyötä.
– Oppilaita pyritään saamaan enemmän itseohjautuviksi. Opettajien tehtävänä on olla enemmänkin oppimisen mahdollistajia, sanoo teknisen työn opettaja Heikki Pullo.
Yksi suuri muutos opettajien työhön on ilmiöpohjainen oppiminen. Tavoitteena on, että jokaisella luokka-asteella käydään lukuvuoden aikana läpi vähintään kaksi laaja-alaista, oppiaineiden rajat ylittävää oppimiskokonaisuutta.
Arabian peruskoulun kolmannella luokalla ilmiöoppiminen lähtee liikkeelle siitä, että oppilaat äänestävät kiinnostavimman aiheen ympäristöopin sisällöistä. Ilmiötä tarkastellaan syksyn aikana useiden oppiaineiden näkökulmasta.
– Ilmiöksi saatetaan valita vaikkapa luonto tai meri. Oppilaat saavat tutkia aiheita, jotka heitä kiinnostavat. Mietimme yhdessä, mitä he haluavat oppia ja miten, luokanopettaja Iida Vedenpää kertoo.
Mari Suokas-Laaksosen mukaan ilmiöoppiminen antaa mahdollisuuden keskittyä joihinkin aiheisiin syvällisemmin. Siinä harjoitellaan myös elämässä tarvittavia taitoja, kuten tutkivaa oppimista, sinnikkyyttä ja tiimityötä.
– Nykypäivän tietotulvassa on tarpeen oppia, mistä tietoa saa, mikä tieto on luotettavaa ja miten tietoa käytetään.
"Lapset ovat innoissaan"
Ekaluokkalaisen ja viidesluokkalaisen tytön äiti Susanna Lausi pitää uudessa opetussuunnitelmassa erityisesti siitä, että oppilaita kannustetaan oma-aloitteisuuteen ja ajatteluun.
– Ainakin meillä lapset ovat innoissaan, kertovat mitä koulussa on tehty ja haluavat hakea tietoa, hän sanoo.
Lausi suhtautuu myös digitalisaatioon myönteisesti, kunhan opittava asia pysyy tärkeämpänä kuin digitaaliseen opetukseen käytetty aika. Perheessä on sovittu ruutuajasta ja siitä, että tehdään muutakin, kuten vietetään aikaa yhdessä ja harrastetaan.
– Toisaalta koulutehtävien tekeminen tietokoneella on tätä päivää ja eri tavalla aktiivista kuin esimerkiksi pelaaminen.
Autoharjoitukset. Rasmus, Joona, Lauri ja Onni lataavat aurinkopaneeleilla käyviä pikkuautoja. Tehtävä on valittu Fuse-oppimisympäristöstä.
Kosketuspintaa arjesta
Kasvatustieteen professori Kristiina Kumpulainen Helsingin yliopistosta arvioi, että uuden opetussuunnitelman suunta on kokonaisuudessaan oikea, vaikka kriittisiä äänenpainoja on julkisuudessa esiintynyt paljon.
– Maailma, jossa nuoret kasvavat, muuttuu jatkuvasti. Myös opetussuunnitelman on reagoitava siihen, mitä tietoja ja taitoja lapset tulevaisuudessa tarvitsevat, hän sanoo.
Kumpulaisen mielestä uudistuksen vahvuuksia ovat laaja-alainen oppiminen ja se, että oppimista pyritään tekemään mielekkääksi hakemalla kosketuspintaa oppilaiden omasta elämästä.
– Tietyt alueet, kuten äidinkieli, matematiikka, luonnontieteet sekä kulttuurinen ja kielellinen sivistys tulee edelleen säilyttää, mutta elämä on myös täynnä monialaisia haasteita.
Uusi opetussuunnitelma antaa edelleen kunnille, kouluille ja opettajille suuren vapauden vaikuttaa opetukseen. Kumpulaisen mukaan se on sekä haaste että mahdollisuus.
– Jokainen opetussuunnitelma on rakennettu omaan aikaansa, eikä niitä siten voi verrata toisiinsa. Vasta opetuksen käytännön toteutus ja aika näyttävät, kuinka toimiva se on.
On kyse myös välineistä: nyt kouluilla on esimerkiksi hyvin erilaiset lähtökohdat digitalisaatioon.
– Jokaisella lapsella pitäisi edelleen olla samanlaiset mahdollisuudet välineiden ja materiaalien käyttöön kuin ennenkin.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Peruskoulu heilahti digiaikaan – kokeet, läksyt ja oppikirjat vähenivät
Hyvä elämäPeruskoulun päivityksessä oppilaat saavat lisää vastuuta ja opettajat valmentajan roolin. Monen mielestä järjestelmä vahvistaa eroja oppilaiden välillä.