null Ehjä huominen

Helena Inkinen (vas.) ja Milla-Kristiina Lahtinen osallistuivat Uskomme sinuun — usko sinäkin -käsikirjan tekoon.

Helena Inkinen (vas.) ja Milla-Kristiina Lahtinen osallistuivat Uskomme sinuun — usko sinäkin -käsikirjan tekoon.

Ehjä huominen

Nuoret tekivät käsikirjan huostaanotetuille.

Huostaanotetuille lapsille ja nuorille ei ole ollut tarjolla tueksi mitään kättä pidempää — ennen kuin nyt. Selviytyjät-tiimin puolisentoista vuotta kestäneen urakan tuloksena on ilmestynyt Uskomme sinuun — usko sinäkin -käsikirja. Se on nuorilta nuorille suunnattu lastensuojelun opas, josta löytyy ”eväitä elämään ja tahtoa selviytymiseen”. Tarkoituksena on antaa nuorelle toivoa sijoitustilanteessa, joka voi tuntua kaiken lopulta.

Käsikirjan valmisteluun on osallistunut lapsiasiavaltuutetun toimisto, josta hanke lähti käyntiin.

— Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula pyysi, että tekisimme esitteen lastensuojelusta. Lähdimme tekemään sitä, ja se paisui 50-sivuiseksi kirjaksi, kertoo Selviytyjät-tiimin jäsen Helena Inkinen.

Käsikirjan tekoon osallistuivat Lastensuojelun Keskusliitto ja Pesäpuu-yhdistys. Pesäpuu on valtakunnallinen lastensuojelun erityisosaamisen keskus, joka haluaa lisätä lasten ja nuorten osallistumista heitä koskevissa asioissa. Muun muassa Selviytyjät-tiimi on muodostettu keskuksen toimesta.

— Huostaanotettu usein häpeää omaa taustaansa, mutta hitsi vieköön, kun sai tavata samanhenkisiä ihmisiä, koin, että enää ei hyssytellä, sanoo Milla-Kristiina Lahtinen Selviytyjät-tiimistä.

Oma ääni kuuluville

Selviytyjät-tiimi on 16–25-vuotiaiden sijoitettujen nuorten ryhmä, joka kehittää lastensuojelua sekä sijaishuollon käytäntöjä ja toimintatapoja. Ryhmä on kokoontunut reilut kolme vuotta. Käsikirjaa tehdessään he tapasivat kerran kuukaudessa.

Helena Inkinen lähti mukaan Selviytyjiin sijaisperheen äidin kannustamana. Milla-Kristiina Lahtinen kuuli ryhmästä perhekodissa.

— Olin tulessa heti, kun kuulin käsikirjan teosta! sanoo Milla-Kristiina.

— Ajattelin, että nyt on paikka saada oma ääni kuuluville. Huostaanotto on asia, josta minä tiedän. Olinkin tosi otettu, että sain olla asiantuntija. Jokaisen mielipide oli tärkeä, hän jatkaa.

Selviytyjät-tiimin kokoontumisia vetivät lastensuojelun ammattilaiset. Ryhmään kuului 12 nuorta, joilla oli kokemuksia laidasta laitaan, ääripäinä useat laitossijoitukset ja sama sijoitusperhe koko elämän ajan.

— Tapaamistemme aluksi söimme ja kerroimme kuulumiset, mutta aika pian aloimme työstää käsikirjaa. Työt jaettiin omien kokemusten mukaan, kertoo Milla-Kristiina.

— Kirjan teossa oli mukana myös lakimies, joka vastasi lakitekstistä, Helena sanoo.

Tekstin lukivat myös lastensuojelun ammattilaiset ja nuoret, jotka elivät parasta aikaa sijoitettuina. Opas koostuu kolmesta osasta. Siinä on YK:n lasten oikeuksien sopimus, tietoa lastensuojelusta ja tsemppausosa, jossa kannustetaan nuorta eteenpäin.

Ei niin kuin elokuvissa

Käsikirjan Uskomme sinuun — usko sinäkin tarkoitus on Helena Inkisen ja Milla-Kristiina Lahtisen mukaan se, ettei sijoitettu nuori jää puille paljaille. Ja että tulevat sijoituslapset ja -nuoret eivät joutuisi samanlaisiin sudenkuoppiin kuin esimerkiksi Selviytyjät-tiimin jäsenet ovat joutuneet. Kodin ulkopuolelle oli vuoden 2010 aikana sijoitettuna noin 17 000 lasta ja nuorta. Vuosittain tehdään 5000 uutta huostaanottoa.

Käsikirjalla halutaan myös murtaa yhteiskunnassamme vallitsevaa käsitystä, ettei lastensuojelua kokenut nuori voisi pärjätä elämässä.

— Huostaanotetuilla nuorilla on leima otsassa. Kaikki ei ole mennyt niin kuin elokuvissa. On tabu puhua siitä. Haluan, että sijoituslapset osaisivat vaatia sitä, mikä heille kuuluu. Ja että he tietäisivät, jos joku menee heidän kohdallaan väärin, painottaa Milla-Kristiina.

Huonoissa tapauksissa sijaisperheessä voidaan esimerkiksi rajoittaa mielivaltaisesti lapsen tai nuoren biologisten vanhempien tapaamista tai sijaislapsi joutuu olemaan perheessä eri asemassa kuin muut lapset.

Helena ja Milla-Kristiina toteavat, että jos lapsen tai nuoren sijoitus menee hyvin, käsikirjalla ei ole käyttöä. Mutta jos eteen tulee ongelmia, on käsikirja hyvä tuki. Lapsi tarvitsee joka tapauksessa aikuisen, joka ohjaa häntä tarttumaan käsikirjaan.

— Jos ei tiedä paremmasta kuin mitä omassa elämänpiirissä on, ei osaa odottaa tai vaatia muuta, Milla-Kristiina toteaa.

Käsikirjasta löytyy muun muassa tietoa sellaisista ruokaan ja uneen liittyvistä asioista, joiden pitäisi itsestään selvästi kuulua jokaisen lapsen perushoitoon.

— Voi olla, että biologisessa perheessä ei ole saanut ruokaa tai ympäristö on ollut sellainen, ettei ole pystynyt nukkumaan kunnolla. Ja kun nämä asiat eivät ole kunnossa, ne vaikuttavat moneen muuhun asiaan: ei jaksa koulussa ja koulu alkaa mennä huonosti, Helena selvittää.

Avuksi toisille

Helena Inkinen ja Milla-Kristiina Lahtinen ovat 20-vuotiaita nuoria aikuisia. Lain mukaan sijoitus päättyy 18-vuotiaana ja jälkihuolto kestää siihen asti, kun nuori täyttää 21 vuotta. Jälkihuollon tarkoituksena on ohjata nuorta itsenäistymään. Aikuisten suhtautuminen on tärkeää. Jokaisen selviytyneen lapsen ja nuoren takana on aina aikuinen.

— On tärkeää, että me tulemme kuulluksi ja aikuiset ottavat meidät tosissaan ja vievät asioita eteenpäin, Helena toteaa.

Käsikirjaa tehdessä nuorten naisten tunteet menivät vuoristorataa. Muistoja nousi mieleen.

— Tuntui, että käsikirjan tekeminen on hieno juttu, ja välillä taas tuntui siltä, että tuleekohan tästä mitään. Mutta ryhmän aikuiset tsemppasivat, ja täytyy sanoa, että käsikirjan julkaisutilaisuus oli elämäni hienoimpia hetkiä, Helena summaa.

— Heti käsikirjan tekemisen alussa koin, että olen oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Sain vihdoin sanottua sen, mitä olin ajatellut. Opin, ettei oman menneisyyden tarvitse olla taakka, vaan voin olla avuksi muille — varmaan tämän takia kannatti olla sijoitettu. Ei pystyisi samalla tavalla auttamaan muita, jos ei olisi omia kokemuksia, sanoo Milla-Kristiina.

— Me olemme pystyneet kääntämään huonot kokemukset vahvuudeksi. Ihan jokainen pikku asia ei tunnu, ja on oppinut olemaan kiitollinen monista asioista, lisää Helena.

Helena opiskelee restonomiksi ja Milla-Kristiina lähihoitajaksi. Mitä Selviytyjiin tulee, seuraavana tavoitteena heillä on, että perustettaisiin lisää Selviytyjät-tiimin kaltaisia ryhmiä sijoitetuille nuorille. Jo olemassa oleva tiimi toimisi mentorina tuleville.

— Mitä enemmän saadaan ääniä kasaan, sitä enemmän saadaan ääntä kuuluviin, Helena visioi.

Uskomme sinuun — usko sinäkin -käsikirja löytyy osoitteesta www.lskl.fi/usus.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.