Ei hienostelijoille
Suunnistajat ovat rentoa porukkaa, jotka eivät rapaa pelkää.
Mikael Fogelholm on monelle tuttu ravitsemukseen liittyvistä asioista. Hän on Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori ja valtion ravitsemusneuvottelukunnan jäsen, jonka puoleen käännytään, kun halutaan punnittuja asiantuntijalausuntoja. Urheiluharrastustensa, kuten suunnistuksen, parissa Fogelholm saa kuitenkin keskittyä aivan muihin asioihin.
— Suunnistajat puhuvat keskenään suunnistuksesta. Joskus jonkun tapahtuman ruokajonossa joku saattaa tarkkailla mitä syön, mutta muuten keskitytään urheiluun, Fogelholm sanoo naurahtaen.
Tänä keväänä Fogelholm on kuitenkin jakanut ravitsemustietämystään myös suunnistuspiireissä. Hän piti kotikunnassaan Keravalla aikuisten suunnistuskoulua, jonka tavoitteena oli saada juuri aloittaneista harrastajista osallistujia Jukolan viestiin.
— Kyllä minä heille yhden ravitsemusluennon pidin. Ohjeeni heille tiivistettynä olivat, että juo riittävästi ja voihan niitä hiilihydraattejakin tankata vähän normaalia enemmän ennen Jukolaa.
Voitonpakon sijaan tavoitteita
Mikael Fogelholmin urheiluhistoria alkaa junnujääkiekosta ja -jalkapallosta. Murrosiässä hän huomasi olevansa parempi juoksijana kuin maalivahtina ja harrastukset vaihtuivat estejuoksuun, maastojuoksuun ja siitä vielä pidempiin matkoihin.
— Vielä 25–27-vuotiaana juoksin kilpaa ja sijoituin sijoille 2–4 Helsinki City Marathoneilla. Sitten into hiipui ja valmensin jonkin aikaa paria triathlonistia, Fogelholm kertoo.
Vuonna 1989 ystävä pyysi häntä Jukolan viestiin. Fogelholm ei ollut suunnistanut kuin koulussa ja armeijassa, mutta päätti lähteä.
— Ei minulla ollut edes varusteita, mutta lainasin suunnistuskengät ja osallistuin. Sen jälkeen menin Keski-Uusimaan rasteille ja tein seitsemän kilometrin matkaa sellaiset kaksi ja puoli tuntia. Jo silloin oli enemmän intoa kuin taitoa, mutta siitä se lähti.
Nyt Fogelholmilla on takanaan monta Jukolan viestiä ja muita suunnistuskilpailuita Suomessa ja ulkomailla. Hän harrastaa myös maantiejuoksua ja käy puolimaratoneilla.
— Voitonhimoa ei ole enää kuten nuorena, sillä minulla on niin harvoin mahdollisuus voittaa. Sen verran minusta on tullut realisti. Voitontahdon sijaan asetan itselleni tavoitteita. Se voi olla vaikka se, että pääsen suunnistuskisoissa A-finaaliin tai juoksen puolimaratonin aikaan 1.25.
Huumaavia luontohetkiä
Suunnistuksessa Mikael Fogelholmia kiehtoo monipuolisuus.
— Lajissa yhdistyvät taitoelementti eli kartanluku ja fyysinen kunto. Suunnistus on strateginen ja taktinen laji, jossa pitää ymmärtää omat vahvuutensa ja mennä sen mukaan. Voi valita eri reitin kuin joku muu, ja se on silti itselle paras valinta.
Hienoa on myös se, että voi liikkua luonnossa — vaikka aina siltä ei ole tuntunutkaan. Kerran jos toisenkin Fogelholm on löytänyt itsensä kiroamasta milloin mistäkin risukosta tai hakkuuaukealta, mutta sitten on hetkiä, jotka saavat unohtamaan kaikki koettelemukset.
— Kun suopursu tuoksuu, kuikat huutavat tai on Jukolassa ja näkee, kuinka aurinko nousee, Fogelholm maalailee.
Ja sitten ovat vielä lajin harrastajat, talkoohenkiset ja rempseät suunnistajat, jotka eivät hienostele eivätkä pelkää kylmää tai hellettä, kuraa tai pölyä, paarmoja tai hyttysiä.
— Vaikka metsässä mennään usein yksin, suunnistus on sosiaalinen laji. Suunnistajat tuntevat suurta yhteenkuuluvuutta.
Kysy kaverilta
Jukolan viestissä Mikael Fogelholm juoksee yleensä pitkän yöosuuden. Tänä vuonna hän ei kilpaile, sillä hän kuuluu järjestävään seuraan, Keravan Urheilijoihin. Sen sijaan hän on mukana markkinointitiimissä ja kannustamassa.
— Ohjeeni ensi kertaa Jukolassa kisaaville on, että kysele apua, kysy rohkeasti vaikka rastin koodia. Se ei ole mikään häpeä.
Niidenkin, jotka eivät lajista mitään tiedä, kannattaa Fogelholmin mielestä tulla ihmettelemään monin tavoin erikoista urheilujuhlaa.
— Jos on kiinnostunut urheiluvälineistä ja haluaa esimerkiksi ostaa lenkkikengät kello kahdelta yöllä, se on Jukolassa mahdollista. Yötunnelma on erityinen, kun otsalamput loistavat. Screeniltä voi seurata, missä kilpailijat menevät. Jokaisen pitäisi kerran elämässään kokea Jukolan tunnelma.
Mikael Fogelholm on talkoolaisena 16.–17.6. Jukolan viestissä.
Jaa tämä artikkeli: