null Eihän maailma tuhoudu?

Matti Hyry keksii lastensa kanssa pieniä konkreettisia keinoja, joilla voi vaikuttaa ympäristön hyvinvointiin.

Matti Hyry keksii lastensa kanssa pieniä konkreettisia keinoja, joilla voi vaikuttaa ympäristön hyvinvointiin.

Eihän maailma tuhoudu?

Matti Hyryn, 42, lapsuudessa uutisoitiin Yhdysvaltojen ja Venäjän kilpavarustelusta. Hyry pelkäsi pienenä ydinsodan ja maailmanlopun uhkaa.

— Se oli minun sukupolveni yhteinen kokemus. Ilmastonmuutos on samankaltainen avainkokemus nyt kasvavalle sukupolvelle, seitsemän lapsen isä Matti Hyry sanoo.

Hän toivoo, että aikuiset osaisivat antaa vastuullista ja järkevää ympäristökasvatusta.

— Olen huomannut, että ilmastonmuutos herättää myös aikuisissa ahdistusta, jota he ovat sitten taipuvaisia siirtämään lapsille, hän sanoo.

Ympäristökasvatusta hampurilaisravintolassa

Kun Hyryn nyt 12-vuotias tytär oli ekaluokkalainen, hän tuli eräänä päivänä hädissään koulusta kotiin. Koulussa oli kerrottu, että sademetsät ovat maailman keuhkot, ja että sademetsiä hakataan joka päivä monen ison jalkapallokentän verran.

— Tyttö vaati meitä lupaamaan, että teemme jotakin sen eteen, ettei maailma tuhoudu, Hyry kertoo.

Sen seurauksena Hyryn perheessä käytiin keskustelu, josta poiki paljon hyvää.

— Aloin itse ajatella ympäristöasioita uudella tavalla. Me esimerkiksi hankimme kompostin ja rakensimme oman kierrätyskeskuksen. Kun lapset opetetaan esimerkiksi lajittelemaan jätteet, on opetuksella laaja vaikutus. He kysyvät kylässäkin, että mihin teillä laitetaan energiajäte.

Sittemmin perheessä on luovuttu toisesta autosta, ja se ainoakin kulkee maakaasulla. Viimeisimpänä ekotekona perheen omakotitaloon hankittiin maalämpö.

— Lasten kanssa voi miettiä pieniä ja konkreettisia keinoja, joilla ympäristön hyvinvointiin voi vaikuttaa. Jos mennään esimerkiksi McDonaldsiin, voi yhdessä pohtia, kannattaako hampurilaisaterian kylkiäisenä saatavaa lelua ottaa vastaan.

Nuoret nauravat puuta heinää -puheelle

Raamatun näkökulmasta katsottuna ihmisille on annettu viljelyn ja varjelun tehtävä.

— Luonto on turmeltunut, koska ihminen on ahne. Tekojen seuraukset näkyvät ympäristössä, Hyry sanoo.

Hyryn mielestä lasten tulisi saada kokemus siitä, että kun tekee hyviä tekoja, siitä seuraa väistämättä hyviä asioita. Lapsille pitää kertoa ympäristöasioista rehellisesti, ikätasolle sopivalla tavalla. Yksi poikkeus kuitenkin on.

— Lasta pitää varjella sokkitiedottamiselta. Uutisvirta antaa kammottavan kuvan maailmasta.

Hyry muistaa lapsuudestaan, kuinka isä poltti auton jäteöljyä pihalla tynnyrissä.

— Sellainen ei tulisi tänä päivänä kuuloonkaan. Vaikka maailma ei vielä ole pelastunut, ihmisten ajattelu on muuttunut, Hyry toteaa.

Hyry työskentelee rippikoulupastorina Hämeenkylän seurakunnassa. Aikaisemmin hän toimi kymmenen vuotta lukion uskonnonopettajana. Kokemuksensa perusteella hän uskoo, että tulevaisuuden Suomessa on kriittisiä päättäjiä.

— Nuorten ajattelu on raikasta ja kriittistä. Jos joku tulee pönäkästi esittämään puuta heinää, nuoret nauravat sellaiselle. Nuorten ehdottomuus on vahvuus. Ehdottomuus on paljon parempi asenne kuin se, ettei millään ole mitään väliä.

Isän mystisesti katoavat paidat

Hyryn nuorin lapsi on ekaluokkalainen. Perheen esikoinen käy lukiota. Perheessä ympäristökasvatus on osa arkea. Hyry on esimerkiksi opettanut lapset lukemaan kaupassa tuoteselosteita.

— Jos broilerinfilepakkauksessa lukee alkuperämaan kohdalla Brasilia, voi todeta, että kanalla on ollut aika pitkä matka kaupan tiskille, ja miettiä, kannattaisiko sittenkin valita vastaava kotimainen tuote.

Hyryn perheen kolme tytärtä tekevät ympäristötekoja oma-aloitteisesti.

— Kaapistani häviää paitoja, joita tytöt sitten tuunaavat. Minä poltan siitä tietysti päreeni, Hyry kertoo hymyillen.

— On silti hienoa, että kierrättäminen on osa muotia.

Aikuisen valtaa helposti kyynisyys. Alkaa epäilyttää, onko mitään hyötyä opettaa lapsilleen kompostointia, jos samaan aikaan yksityisautoilu kasvaa Kiinassa nykyistä tahtia.

— Mielestäni meidän aikuisten tärkein tehtävä on kasvattaa sukupolvi, jolla on toivo, usko elämään ja tulevaisuuteen.

— Kun mennään muutama sukupolvi eteenpäin, ihmiset pohtivat, miten joskus on ollut otsaa turmella luontoa siten kuin nyt on tehty. Olen varma, että tämän päivän lapsista kasvaa tulevaisuuden päättäjiä, joiden tekemien sopimusten varassa maailma tulee paremmaksi.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.