Honkanummen hautausmaan tunnustuksettomalle alueelle on haudattu 75 ihmistä. Alue otettiin käyttöön vuoden 2007 alussa.
Eikö tunnustukseton hauta-alue kelpaa uskonnottomille?
Tunnustukseton hauta-alue rakennettiin uuden hautaustoimilain velvoittamana. Miksi alueen käyttö on näin vähäistä?
Kahdeksan ja puolen vuoden aikana Honkanummen hautausmaan tunnustuksettomalle hauta-alueelle on haudattu 75 vainajaa. Se on vähän, koska Vantaan puolella sijaitseva alue palvelee sekä helsinkiläisiä että vantaalaisia uskonnottomia.
Honkanummen hautausmaan ylipuutarhuri Pekka Leskisen mukaan tyhjiä hautapaikkoja on tällä hetkellä 802. Nämä ovat sekä arkku- että uurnapaikkoja. Lisäksi muistolehtoon voidaan haudata jopa tuhansia tuhkauurnia tai vainajan tuhkia ilman uurnaa. Aluetta on myös mahdollista laajentaa sadoilla haudoilla.
– Hautauksia on vuodessa kymmenkunta, kun muualla Honkanummella hautauksia oli 865 vuonna 2014, Leskinen sanoo.
Sukuhaudat ja tuhkan sirottelu vaikuttavat
Tunnustukseton hauta-alue rakennettiin uuden hautaustoimilain velvoittamana. Miksi alueen käyttö on näin vähäistä?
– Yksi syy voi olla tuhkan sirottelu muualle kuin hautausmaille, esimerkiksi mereen. Suomalainen on kuitenkin niin perinteitä vaaliva, että vainaja tulee useimmiten haudatuksi sukuhautaan tai perinteisesti ”kirkkomaahan”, vaikka vainaja ei olisi kuulunut kirkkoon, Leskinen näkee.
Vuosittain noin 80–90 vainajan läheiset hakevat tuhkat Honkanummen hautausmaalta viedäkseen ne muualle kuin jollekin hautausmaalle. Tuhkat voidaan esimerkiksi sirotella mereen tai haudata kotitontille. Uurnan luovutuksen yhteydessä ei kirjata ylös, olivatko nämä vainajat uskonnottomia vai kuuluivatko kirkkoon.
Vapaa-ajattelijain liiton pääsihteeri Esa Ylikosken mukaan vapaa-ajattelijat pitävät hautaustoimilakia epäoikeudenmukaisena ja vääränä, koska hautaustoimi on annettu kirkon vastuulle. He haluaisivat kunnallisen hautausmaan.
– En kuitenkaan tunne vapaa-ajattelijoita, joiden mielestä kirkon aikanaan toimittama rituaali, hautausmaan siunaus, estäisi sen käytön. Monen mielestä on oikeastaan sama, haudataanko tunnustuksettomalle alueelle vai ns. siunattuun maahan.
Myös Ylikoski mainitsee syinä sukuhaudat ja tuhkan sirottelun.
– Jos on käytettävissä sukuhauta, sitä käytetään. Suuri osa vuokraa sen uudestaan määräajan päätyttyä. Lisäksi tuhkan sirottelu muualle kuin hautausmaalle on yleistynyt.
Espoon Kellonummen hautausmaan tunnustukseton alue otettiin käyttöön samaan aikaan kuin Honkanummen, vuoden 2007 alussa. Tähän mennessä alueelle on haudattu 145 vainajaa. Suosituimmat hautausmuodot ovat puistopuutarhuri Anne Tuorin mukaan sirottelu, muistolehto ja muslimien arkkuhaudat.
Muslimeille tarkoitettuja hautapaikkoja ei ole muualla Espoossa eikä Kellonummen yleisellä puolella ole myöskään sirottelualuetta.
– Sirottelu ja muistolehto ovat suosittuja, koska ne ovat edullisia hautausmuotoja. Kun kerron tunnustuksettomasta alueesta, ihmiset kysyvät lähes aina, onko pakko haudata kirkkoon kuulumaton vainaja sinne, Tuori sanoo.
Uutista täydennetty Espoon osalta kello 15.15
Jaa tämä artikkeli: