null Ekaluokkalaiset siunattiin koulutielleen Helsingissä

Siunausta koulutielle. Kolmisenkymmentä ekaluokkalaista tuli Hyvän Paimenen kirkkoon siunattaviksi viime tiistana, heidän joukossaan Mikael Hirn ja Olivia Riska.

Siunausta koulutielle. Kolmisenkymmentä ekaluokkalaista tuli Hyvän Paimenen kirkkoon siunattaviksi viime tiistana, heidän joukossaan Mikael Hirn ja Olivia Riska.

Ekaluokkalaiset siunattiin koulutielleen Helsingissä

Helsingissä ekaluokan aloitti tänä vuonna yli 5 700 lasta. Ikäluokasta noin neljännes tulee vuosittain siunattavaksi.

Kello kuudelta tiistai-iltana Pakilan Hyvän Paimenen kirkko on täynnä lapsiperheitä, uteliaina kääntyileviä päitä ja kirkkaita ääniä. Pienillä ekaluokkalaisilla ja ehkä vähän myös vanhemmilla jännitys kutittelee vatsaa. Jumalan kämmenellä -virsi kaikuu silti reippaasti.

– Tavallisissa asioissa, koulussa, kotona ja leikeissä voi luottaa siihen, että Jumala on meidän kanssamme ja varjelee meitä kaikkialla, pappi Sara Toivanen vakuuttaa.

Ekaluokkansa aloittavat pääsevät alttarin ääreen siunattaviksi. Pakilan ala-asteen ekaluokkalainen Olivia Riska tuumii, että siunaaminen tuntui kivalta ja antoi rohkeutta kouluun. Seurana koulumatkalla on tokaluokkalainen isoveli Peik Riska.

– Kouluun meneminen jännittää vähän. Se on myös kivaa, koska siellä on paljon kavereita ja se on uusi paikka. Ensin opitaan varmaan lukemaan ja laskemaan, hän kertoo.

Olivian äidille Kristiina Riskalle siunaaminen antoi turvallisen tunteen kuopuksen elämän käännekohdassa.

– Minuakin jännittää, sillä kouluunmeno on iso muutos. Tilaisuus oli mukava ja lapsilähtöinen. Oli kiva tavata myös muiden ekaluokkalaisten vanhempia, hän sanoo.

Ekaluokan alkaminen tuntui hauskalta ja jännittävältä myös Mikael Hirnin mielestä. Pakilan ala-asteen piha on ollut hänelle tuttu leikkipaikka jo monen vuoden ajan. Isoveli Daniel Hirn on jo viidennellä luokalla.

– Osaan jo lukea ja kirjoittaa. Koulussa opin ainakin parempaa käsialaa. Odotan uusia kavereita, Mikael kertoo.

Kirkossa oli Mikael Hirnin mielestä vähän jännittävää, vaikka paikka olikin tuttu.

– Siunaaminen oli ihan ok, hän arvelee.

Pojan vanhemmat Mirella ja Kasimir Hirn halusivat tuoda myös nuorimmaisensa siunattavaksi koulutielle, sillä isoveljen siunaaminen oli heistä hieno hetki.

– Haluan tuoda siunaamisen kautta Mikaelille turvaa ja kaikkea hyvää. Saattelen häntä ylpeänä koulutielle ja luotan siihen, että hän pärjää. Totta kai on myös haikeaa, kun lapsi ei ole enää niin pieni, Mirella Hirn kertoo.

Pakilassa koulutielle siunaamisella on pitkät perinteet, kuten monessa muussakin Helsingin seurakunnassa. Kaikki alueen 200 ekaluokkalaista saivat kutsukirjeen tilaisuuteen. Mukaan kutsuttiin myös vanhempia, sisaruksia, isovanhempia, kummeja ja muita lasten läheisiä.

– Haluamme tarjota koko perheelle juhlan lapsen elämän tärkeässä siirtymävaiheessa. Kirkossa perheillä on mahdollisuus myös yhteiseen pyhän kohtaamiseen, lastenohjaaja Helkky Pennanen sanoo.

Kouluun mennessä lapsen maailma avartuu ja itsenäistyminen alkaa. Pennasen mukaan ekaluokkalaisten siunaaminen muistuttaa, ettei lapsi ole koulutiellään yksin.

– Siunaaminen on hyvän toivomista lapsen elämään. Toivomme, että jokainen lapsi saisi kasvaa ja oppia juuri sellaisena kuin hän on, oppimisen iloa kokien.

Helsingissä ekaluokan aloitti tänä vuonna yli 5 700 lasta. Siunattavaksi tulee vuosittain noin neljännes ikäluokasta. Siunaamistilaisuuksien suosio on jatkunut tasaisesti. Aiemmin koulutielle siunaaminen oli osa päiväkerhojen päättymistä. Viime vuosina tilaisuus on toteutettu elokuussa juuri ennen koulun alkua.

– Tilaisuuksien sisältö vaihtelee. Yhteistä on se, että lapsen näkökulma näkyy ja puhutaan lapsen kieltä, jotta lapsi ymmärtää mitä tapahtuu. Saamamme palaute on ollut hyvin myönteistä, sanoo seurakuntayhtymän nuoriso- ja kouluyhteistyön pappi Aila Mäkinen.