Ekonistin jouluvinkit
Jaana Viirimäki antaa vinkkejä ympäristöystävälliseen ja kiireettömään joulunviettoon.
Erilaiset lahjat
Anna lahjaksi omaa aikaa. Kirjoita lahjakortti, jossa lupaudut ulkoiluttamaan koiraa tai pesemään ystävän ikkunat. Lahjakortti pitää miettiä saajan mukaan.
— Jos ystäväsi on esimerkiksi valitellut, että pitäisi leipoa pullaa, mutta kun ei ikinä ehdi, lupaudu leipomaan hänelle pullia, Jaana Viirimäki neuvoo.
Vai lahjoittaisitko tänä vuonna joulupakettien sijaan vaikkapa vuohen afrikkalaiseen kylään? Se onnistuu esimerkiksi Kirkon Ulkomaanavun kautta. Tavaran sijaan lahjan saaja saa tiedon, että jossain päin maailmaa tapahtuu jotain konkreettista hyvää.
Helsingin keskustassa ei voi olla törmäämättä feissareihin. Ryhtyisitkö kuukausilahjoittajaksi? Esimerkiksi ympäristöasioista kiinnostunut ystävä saattaisi ilahtua, jos lahjoittaisit hänen puolestaan viisi euroa kuukaudessa jollekin ympäristöjärjestölle.
Hiljenny
Istu alas, hengitä syvään ja rauhoitu. On hyvä pysähtyä tietoisesti joka päivä. Aluksi se voi olla hankalaa. Mieleen pulpahtaa väkisin hoidettavia asioita ja tekemättömiä töitä.
— Joulukiireestä voi sanoutua irti, ja huomata, etten minä ihan tätä kaikkea tarvitse. Kannattaa miettiä, mitä todella tarvitsee, Jaana Viirimäki sanoo.
Aluksi voi hiljentyä vaikka vain kymmeneksi minuutiksi kerrallaan, ja olla tekemättä mitään.
— Voi esimerkiksi lukea hitaasti mielessään Isä meidän –rukouksen. Päivittäinen hiljentyminen alkaa varmasti vaikuttaa omaan arkeen.
Pistäydy joulumyyjäisiin
Itsetehdyt lahjat ovat lahjoista parhaimpia. Jollei itse ehdi tai osaa neuloa, voi ostaa myyjäisistä käsinneulottuja joululahjoja.
— Ostamalla tuotteita esimerkiksi partiolaisten joulumyyjäisistä tai kirkon lähetysmyyjäisistä, tietää, että tuotto menee hyvään tarkoitukseen, Jaana Viirimäki sanoo.
Myyjäisissä kiertely on elämys sinänsä. Tarjolla on käsinneulottuja sukkia ja lapasia, huovutettuja hattuja, itsetehtyjä karkkeja, kynttilöitä ja monenlaisia koruja.
— On aina yhtä hämmästyttävää nähdä, mitä kaikkea luovat käsityöläiset osaavat tehdä.
Paketoi ympäristöystävällisesti
Kääri lahjat sanomalehtipaperiin tai kankaaseen. Paketin voi sitoa kiinni paperinarulla tai silkkinauhalla. Jos kotona ei ole tarkoitukseen sopivaa kangasta, niin kangaskauppojen tilkkukoreista löytyy edullisia jäännöspaloja.
Lahjapakkauskin voi olla lahja. Vanhoilla sanomalehdillä päällystetty kenkälaatikko toimii säilytyslaatikkona joulun jälkeenkin. Jouluisen kankaan voi ommella pöytäliinaksi ja kääriä lahjan siihen.
— Käsistään kätevä voi ommella lakanakankaasta lahjakasseja ja painaa niihin kuvioita tekstiiliväreillä. Ne, jotka eivät viitsi tai osaa ommella, voivat kierrättää oman perheen kesken kankaisia lahjakääreitä vuodesta toiseen, Jaana Viirimäki vinkkaa.
Katso materiaalia uusin silmin. Roskikseen menossa olevasta pahvista voi askarrella pakettikortteja ja koristella niitä vaikka kangastilkuilla tai suklaakonvehtien käärepapereilla. Kotiin kertyneistä purkeista ja purnukoista saa hienoja lahjapakkauksia.
Mitä kaikkea joulupöytään?
Monessa kodissa joulupöytä notkuu herkuista aattoiltana. Ruokaa on tarjolla enemmän kuin kukaan haluaa tai jaksaa syödä. Laatikot, kinkut ja rosollit alkavat kyllästyttää viimeistään tapaninpäivänä ja ruokaa päätyy roskikseen. Tehtäisiinkö tänä jouluna toisin?
— Jouluruuista ja -juomista voi tehdä listan ja pudottaa niistä vaikka kolmanneksen pois. Jos esimerkiksi tänä vuonna jättää graavilohen pois, sitä voi taas laittaa pöytään ensi jouluna, Jaana Viirimäki sanoo.
Voidaan päättää, että tänä vuonna tehdään vain porkkana- ja lanttulaatikkoa. Perunalaatikon vuoro on sitten seuraavana jouluna. Samalla keittiössä häärivän emännän tai isännän työmäärä helpottuu.
— Tästä voi joutua kotona neuvottelemaan. Jokaisella kun on omat jouluruokasuosikit, joita ei voi mistään hinnasta jättää väliin.
Tehdään yhdessä
Joulun alla menoja ja tekemistä voi olla niin paljon, ettei ehdi tavata kavereita. Onneksi jouluvalmisteluja voi tehdä yhdessä ystävien kanssa.
Yhdestä isosta piparkakkutaikinasta riittää leivottavaa useammallekin aikuiselle ja lapselle. Lapset saavat leipoa ja leikkiä yhdessä. Aikuisille tarjoutuu tilaisuus rupatella ja vaihtaa kuulumisia. Jokainen saa kotiin viemisiksi pussillisen piparkakkuja.
Jos leipominen ei kiinnosta, voi askarrella yhdessä esimerkiksi joulukoristeita luonnonmateriaaleista tai tehdä vaikka tonttuja vessapaperirullista.
— Kaikenlainen hauska hyödyttömyys on hyvää vastapainoa kiireelle ja tehokkuusajattelulle, Jaana Viirimäki toteaa.
Mikä ekonisti?
Ekonisti tarkoittaa luontoriippuvaista. Ekonisti on myös hanke, joka tuo ympäristökasvatuksen teemoja seurakunnan nuorisotyöhön.
— Tavoitteemme on, etteivät nuoret tuntisi toivottomuutta ympäristöongelmien edessä. Haluamme viestiä, että toivoa on. Kaikkein pienimmilläkin teoilla voi vaikuttaa ympäristön tilaan, sanoo Ekonisti-hankkeen projektikoordinaattori Jaana Viirimäki Nuorten Keskuksesta.
Hanke kannustaa nuoria miettimään omia elämäntapavalintojaan ja pohtimaan, miten omassa arjessa voi edistää ympäristön hyvinvointia.
— Hankkeen nimellä ekonisti, eli luontoriippuvainen, halutaan muistuttaa, että me olemme kaikki koko ajan riippuvaisia luonnosta ja ympäristön hyvinvoinnista.
www.ekonisti.fi
Jaa tämä artikkeli: