Lapsista on tullut ekopoliiseja.
Ekotieto lisää tuskaa
Moni haluaisi tehdä arjessaan ympäristöystävällisiä valintoja, mutta ne vaativat vaivannäköä ja lujaa tahtoa. Ranskalainen sarjakuvapiirtäjä Cyril Pedrosa kuvaa omaelämäkerrallisessa albumissaan Ekoloogiset (WSOY 2011) tiedostavan perheen arkea hulvattomalla tyylillä.
Monet sarjakuvien tilanteet ovat tutun tuntuisia: Mitä tehdä kun kotimaiset vadelmat maksavat kolme kertaa enemmän kuin chileläiset? Onko perulaisesta luomupuuvillasta valmistetusta olkalaukusta pakko tykätä, vaikka se on epäkäytännöllinen?
Mitä enemmän ympäristöasioista tietää, sitä vaikeammaksi elämä menee. Miten hävitetään täit lasten hiuksista ekologisesti, entä millainen patja olisi mahdollisimman ympäristöystävällinen? Maapallon pelastamiseksi ponnisteleva perheenisä paljastaa väsähtänyttä puoltaan: potee krapulaa ja menettää välillä hermonsa lapsiin, joista on tulossa varsinaisia ekopoliiseja.
Ihmisten suhtautumista ympäristöasioihin Pedrosa kuvaa samantapaiseksi kuin suhtautumista uskonasioihin.
Ympäristöasioissakin podetaan synnintuntoa ja tehdään hyviä tekoja pahojen vastapainoksi. Osa on fundamentalisteja, jotka eivät luista periaatteistaan ja vaativat samaa tiukkuutta myös muilta. Osa on kerettiläisiä, jotka epäilevät pienten tekojen vaikutusta ja koko ilmastonmuutosta. Osa on käännynnäisiä, jotka vastaheränneen innolla pohtivat loputtomasti valintojaan ja niiden merkityksiä.
Jaa tämä artikkeli: