– Yksinasuva ei suinkaan välttämättä ole yksinäinen. Tässä on kyse taloudellisesta yhdenvertaisuudesta, tähdentää Aila Kankaanpää Yksinasuvat ry:stä. Kuva: Esko Jämsä
Eläkeunelmana muutto aikuisten asumisyhteisöön
Kimppakämppä on pienituloiselle varteenotettava asumismuoto hintavassa Helsingissä. Aila Kankaanpää on löytänyt yhteisöllisestä asumisesta haaveilevia viisi–kuusikymppisiä naisia.
Aila Kankaanpää, 62, tietää jo, mitä ei ainakaan halua tehdä sitten eläkkeellä.
"En halua istua yksin yksiössä ja tuijottaa kalliita seiniäni, kun ei ole varaa mennä minnekään eikä tehdä mitään!"
Hän on tehnyt jo miltei täyden työuran sosiaalialalla ja laskenut tulevan nettoeläkkeensä. Se tulee olemaan 1 400 euroa, josta puolet menee asumiseen Helsingin nykyisillä hinnoilla.
"Tämä on kestämätön yhtälö. Eikä se ole vain minun ongelmani, vaan meitä pienituloisia, yksinasuvia helsinkiläisiä on kymmeniätuhansia."
Yksinasuvia on Helsingissä todella paljon. Joka toisen kotioven takana asuu yksi ihminen. Yksin asuminen on monin tavoin kalliimpaa kuin kaksin tai isommassa perheessä.
Aila Kankaanpää toimii aktiivisesti Yksinasuvat ry:ssä ja liittyi jo kauan sitten Aktiiviset seniorit -yhdistykseen, joka on rakennuttanut Helsinkiin kaksi yhteisöllistä senioritaloa.
"Arabianrannan Loppukiri ja Kalasataman Kotisatama ovat upeita taloja, mutta aivan liian kalliita pienituloisille. Hitas-kaksiot maksavat pitkälti yli 200 000 euroa. Setlementtiasuntojen asumisoikeusasunnot ovat myös hyviä, mutta kalliita."
Yhteisöasuminen toisi monia hyötyjä
Olisiko mahdollista yhdistää edullisuus ja yhteisöllinen asuminen? Kankaanpää on löytänyt samasta asiasta haaveilevia viisi–kuusikymppisiä naisia. Porukka on tavannut epävirallisesti ja pohtinut asioita.
Kellään heistä ei olisi varaa muuttaa esimerkiksi Loppukiriin, mutta kaikkien mielestä yhdessä asumisen edut olisivat suuret. Vuokra olisi pienempi kimppakämpässä, yhdessä hankittaisiin sanomalehti, nettiyhteys, kotivakuutus ja kodinkoneet. Puhumattakaan siitä, miten kiva olisi saada seuraa, apua ja turvaa tarvittaessa kotona.
"Enhän minä nytkään ole yksinäinen, vaikka asun yksin. Olen terve, teen osa-aikatyötä, minulla on ystäviä, harrastuksia ja menoja. Mutta yksinasuvakin sairastuu ja tarvitsee silloin vähintään kaupassakäyntiapua", Aila Kankaanpää sanoo.
"Minulla on aikuinen poika, mutta en halua vanhanakaan heittäytyä pojan varaan."
Kankaanpää tietää, että monet nuoret asuvat kimppakämpissä. Eläkeikää lähestyvät aikuiset naiset kaipaavat kuitenkin hieman enemmän yksityisyyttä. Jokaisella on omat tapansa ja tottumuksensa.
"Ihanneasunnossa makuuhuoneet olisivat isompia kuin peruskerrostalossa, 20–30 neliötä, ja äänieristettyjä. Lisäksi asunnossa olisi yhteinen keittiö, olohuone ja vierashuone. Voisiko kaupunki rakennuttaa myös tällaisia taloja sosiaalisena asuntotuotantona?"
Pelisäännöistä sovittaisiin etukäteen
Helsingin kaupungilla on nyt Heka Oy:n kautta vuokralla 47 500 asuntoa. Aila Kankaanpään mielestä ikäihmisille suunnitellut kimppakämpät toisivat lisävaihtoehdon asuntomarkkinoille.
"Yhteisöasuminen ei sovi kaikille, varsinkaan jyrkille luonteille. Se vaatii tasapainoisuutta ja joustavuutta. Lisäksi asukkaiden pitää tuntea toisensa ja sopia yhdessä pelisäännöistä. Täytyykö esimerkiksi pois muuttavan etsiä tilalleen uusi asukas?"
"Siivousnormit ovat yksi tärkeä pelisääntö. Olen Itse aika suurpiirteinen ja joutuisin varmaan sopeutumaan normeihin", Kankaanpää naurahtaa.
Se olisi pieni hinta asumisen laadusta, säästöistä ja henkisestä hyvinvoinnista.
P.S.
Viimeksi opin, että elämä on jatkuvaa uuden oppimista.
Ilahdun ystävistäni.
En ole koskaan ajanut moottoripyörällä.
Lisää tietoa yksin asuvien yhdistyksestä.
Lue myös Kirkon ja kaupungin juttu ikäihmisten kimppa-asumisesta.
Jaa tämä artikkeli: