Tarja Arola työskentelee Vantaan työvoiman palvelukeskuksessa.
Elämänsyrjästä kiinni
Tarja Arola nostaa ihmisen voimavaroja esiin.
Tarja Arola Vantaan työvoiman palvelukeskuksesta kertoo, että heidän asiakkaistaan joku on ollut työttömänä pari vuotta ja joku toinen on jäänyt työttömäksi jo 1990-luvun alun laman aikaan.
Vantaan työvoiman palvelukeskuksen asiakkaaksi tullaan työ- ja elinkeinotoimiston, sosiaalitoimen tai Kelan lähetteellä silloin, kun pitkäaikaistyötön tarvitsee moniammatillista apua tilanteensa selvittämiseen. Arola työskentelee sosiaaliohjaajana.
— Asiakkaillani on monenlaisia ongelmia: päihdeongelmia, mielenterveysongelmia, talousongelmia, ihmissuhdeongelmia, Arola kertoo.
Arvostavaa kohtelua
Sosiaaliohjaajan lisäksi Vantaan työvoiman palvelukeskuksessa asiakkaita auttavat koulutusohjaaja, kuntoutuspsykologi, sairaanhoitajia, sosiaalityöntekijöitä, terveydenhoitajia sekä työvoimaneuvojia ja -ohjaajia. Tarja Arolan tyypillinen asiakas on yli 30-vuotias pitkäaikaistyötön mies tai nainen, jolla on vaikea päihdeongelma.
Arola motivoi asiakkaitaan päihdehoitoon ja auttaa heitä saamaan elämänsyrjästä kiinni. Hän tietää, että jokaisella on toivoa.
— Ihmisissä on käsittämätöntä voimaa, kunhan sen vain saa esiin, hän sanoo.
Asiakkaiden elämää ryhdytään laittamaan kuntoon monelta kantilta.
— Asiakas ei välttämättä ole käynyt vuosiin lääkärissä. Täällä hän saa hoitajalta lähetteet esimerkiksi tarvittaviin laboratoriokokeisiin, Arola kertoo.
Tavatessaan asiakkaan Arola ei syyllistä eikä heristä etusormea.
— Kerran kysyin asiakkaaltani, haluaisiko hän, että kertoisin myös tupakan vaaroista. Asiakas kieltäytyi. Hän pyysi, että ”jätä mulle edes se”, Arola muistelee hymyillen.
— Asiakkainamme on ihmisiä, jotka eivät kenties saa monessakaan paikassa hyvää tai arvostavaa kohtelua. Täällä he saavat. Asiakkaat pitävät myös siitä, että täällä ei ole kiire. Yksi tapaaminen voi kestää parikin tuntia.
Viestejä merkityksestä
Tarja Arola on kotoisin Hangosta. Hän kasvoi perheessä, johon kuului äidin ja isän lisäksi isosisko.
— Vanhempani olivat rakastavia niin meitä lapsia kuin toisiaan kohtaan. Muistan, kuinka äiti ja isä suukottelivat ja istuivat sylikkäin. Lapsuudenkodissani ei ollut tietoakaan päihde- tai mielenterveysongelmista.
1990-luvun lopulla Arola aloitti diakonin opinnot. Pari opintoihin kuuluvaa työharjoittelujaksoa hän suoritti päihdeongelmaisia auttaen. Nykyisessä työssään Arola on toiminut seitsemän vuoden ajan.
— En ole kertaakaan ajatellut, että vaihtaisin tämän työn johonkin toiseen, hän vakuuttaa.
— En työskentele täällä diakonina, mutta vakaumukseni näkyy työssäni. Uskon, että jokaisella ihmisellä on merkitys ja jokaisen elämällä on tarkoitus. Elämä sinänsä on arvokasta. Kun kerron asiakkaalleni tätä viestiä esimerkiksi kerran kahdessa viikossa puolen vuoden ajan, kyllä siitä varmasti jokin jälki jää, Arola uskoo.
Kerran eräs asiakas pyysi, että voisiko Arola rukoilla hänen puolestaan.
— Sitten rukoilimme, vaikka se ei kuulu työtehtäviini.
Toivonpilkahduksia
Työpaikan saaminen ei ole kaikkien kohdalla realistinen tavoite. Silloin Tarja Arola voi pohtia asiakkaan kanssa, olisiko eläkkeelle pääsy mahdollista.
— Olen kuullut täällä sanottavan usein, että ”ei minusta taida olla enää mihinkään”. Jos työllistyminen ei onnistu, muistutan että elämässä on muitakin arvoja kuin työ.
Työllistyipä asiakas tai ei, hän voi ottaa elämässään askeleita kohti parempaa. Jollekin asiakkaalle kuukauden kestänyt päihteettömyys voi merkitä valtavasti. Eräs nainen ilahtui hammasremontista.
— Hän kertoi minulle ostaneensa elämänsä ensimmäisen huulipunan, kun hän voi taas näyttää hammasrivinsä.
Arola on nähnyt työssään monia pieniä toivonpilkahduksia. Joskus elämässä tapahtuu myös ihmeitä.
— Asiakkaanani oli mies, jonka ei uskottu elävän enää kauan, jos hän jatkaisi entiseen malliin. Tuolloin ei olisi uskonut, että mies voisi enää koskaan työllistyä. Hän meni päihdehoitoon, Arola kertoo.
Kerran kadulla sama mies tunnisti Arolan ja huikkasi tämän perään.
— Hän oli muuttunut mies, erinäköinenkin kuin ennen. Mies kertoi, että hän oli tullut uskoon ja oli töissä. Silloin halasimme.
Tarja Arola osallistuu työnohjaukseen perjantaina 20. huhtikuuta.
Jaa tämä artikkeli: