Cinema Mondo levittää Jocelyn Moorhousen elokuvaa The Dressmaker, joka sai ensi-iltansa Suomessa huhtikuussa. Tähän mennessä elokuvalla on ollut alle 30 000 katsojaa. 26. esitysviikolla katsojia oli 53. Kuva: Cinema Mondo

Hyvä elämä

Elokuvien levittäminen on raakaa bisnestä

Maanantaisin selviää, miten hyvin elokuva on saanut katsojia eli annetaanko sen jatkaa teattereissa vielä ensi perjantaina. Levitysyhtiöt taistelevat ankarasti saleista ja näytösajoista.

09.11.2016 15:50
Juho Kankaanpää

Kun elokuvafani odottaa perjantain ensi-iltaa, elokuvateollisuus pohtii jo tulevia vuosia.

– Tällä hetkellä alamme suunnitella isompien elokuvateatteriketjujen kanssa vuotta 2019, kertoo levitysyhtiö SF Film Finlandin Timo Räisänen.

Levitysyhtiö välittää filmin elokuvateattereille ja yrittää saada sille mahdollisimman paljon katsojia. Usein teatterilevittäjä vastaa myös elokuvan tallenteista, kuten DVD-myynnistä.

SF Film tuo pohjoismaiden valkokankaille vuosittain yli 50 elokuvaa. Pääasiassa yhtiö edustaa Twentieth Century Foxin kaltaisten isojen filmistudioiden elokuvia Suomessa. Lisäksi se etsii elokuvia esimerkiksi Toronton ja Cannesin elokuvajuhlien myyntitapahtumissa.

Samalla kun me haluamme tarjota kuluttajille kauhua, iloa ja isoja tunteita, me kilpailemme heidän vapaa-ajastaan."
– Timo Räisänen levitysyhtiö SF Film Finlandista

– On erittäin vaikeaa ennustaa, kuinka paljon lippuja elokuva myy aikanaan Suomessa. Elokuva voi tulla Suomeen kahden tai kolmen vuoden päästä siitä, kun olemme tehneet teoksesta sopimuksen, sanoo Cinema Mondon Mika Siltala.

Cinema Mondo levittää vuosittain teattereihin 15 elokuvaa pääosin Euroopasta ja Aasiasta.

Sekä SF Film Finland että Cinema Mondo tutustuvat myös elokuvakäsikirjoituksiin. Yhtiöt solmivat levityssopimuksia usein jo ennen kuin yhtään kohtausta on kuvattu. Levitystyö onkin menestyksen ja alan ennakointia.

– Olemme ovelia, jos onnistumme maaliskuussa ostamaan toukokuun Cannes-festivaalin voittajan, Siltala sanoo.

Ensi-iltapäivän valinta tärkeä

Timo Räisäsen mielestä elokuvateatteri kauppaa katselukokemusta ja levittäjä itse elokuvaa. Siksi levitysyhtiö myy elokuvan sekä katsojille että teattereille.

Kun sopimukseen teatterin kanssa on päästy, levitysyhtiö aloittaa markkinoinnin. Levittäjä maksaa myös muun muassa kuljetuksen ja tekstityksen tai dubbauksen.

– Kilpailu saleista ja jakkaroista on erittäin ankaraa, Mika Siltala sanoo.

Suomessa teattereista kamppailee kymmenkunta levitysyhtiötä, joiden painotukset vaihtelevat.

– Esimerkiksi suurten amerikkalaisten studioiden edustajia ei kiinnosta japanilainen taide-elokuva.

Hiihtolomalla elokuvasalit täyttyvät lapsiperheistä ja koululaisista. Silloin ensi-iltaan pääsevät koko perheen animaatiot. Ensi-iltapäivän valinta onkin yksi levittäjän tärkeimmistä tehtävistä.

Olemme ovelia, jos onnistumme maaliskuussa ostamaan toukokuun Cannes-festivaalin voittajan."
– Mika Siltala levitysyhtiö Cinema Mondosta

– Samalla, kun haluamme tarjota kuluttajille kauhua, iloa ja isoja tunteita, kilpailemme heidän vapaa-ajastaan, Räisänen sanoo.

Lomalla suomalaiset käyvät elokuvissa myös arkipäivisin. Toisaalta lomakauden elokuva voi hukkua ensi-iltasumaan tai kärsiä toisen elokuvan menestyksestä.

– Kotimainen massahitti syö valtavan määrän elokuvateattereiden kapasiteetista, Siltala selittää.

Kuluttajat seuraavat tarkasti elokuvamaailman tapahtumia. Siksi levittäjät pyrkivät saamaan elokuvan Suomeen mahdollisimman pian maailmanensi-illan jälkeen.

Joskus levittäjän täytyy vain koputtaa puuta. Urheilukilpailujen ajankohtaan tai säähän ei voi vaikuttaa.

– Heti, kun ensimmäiset helteet iskevät Suomeen, ihmiset haluavat nauttia hetken aikaa ulkoilmasta, Räisänen kertoo.

Cinema Mondo toi Laurent Cantet'n elokuvan Havannan taivaan alla teattereihin elokuussa 2015. Suomen elokuvasäätiön mukaan kyseisenä vuonna elokuvia oli levityksessä 333, joista 202 sai silloin ensi-iltansa. Teatterisaleja oli 311. Kuva: Cinema Mondo

Maanantai on alan pörssipäivä

Maanantai on saanut Timo Räisäseltä nimen pörssipäivä.

– Silloin teatterit arvottavat elokuvat edellisen viikonlopun menestyksen perusteella. En tiedä toista näin raakaa bisnestä kuin elokuvien levittäminen.

Ohjelmistot suunnitellaan aina vain viikoksi eteenpäin. Jos ensi-iltaviikonlopun katsojamäärä on pieni, elokuvan elinkaari teattereissa jää seitsemään päivään. Menestynytkin elokuva voi poistua saleista nopeasti tai päätyä iltapäivänäytöksiin, jos tarjontaa on paljon.

Cinema Mondon elokuva tarvitsee vähimmillään 5 000 – 15 000 katsojaa, jotta sen levittäminen on taloudellisesti kannattavaa."

Myydyt liput määräävät levitysyhtiön tulot. Suomen Elokuvasäätiön kotimaan levityspäällikkö Harri Ahokas kertoo, että teatterit pitävät lipputuloista noin puolet. Jäljelle jäävän osuuden saa levitysyhtiö, joka jakaa summan tuotantoyhtiön kanssa. Tuottaja saa koko pääsylipun hinnasta arviolta noin kolmanneksen. Osuudet vaihtelevat, sillä levitysyhtiö solmii jokaisesta elokuvasta erillisen sopimuksen tuottajan ja teatterin kanssa.

Mika Siltala arvelee, että Cinema Mondon elokuva tarvitsee vähimmillään 5 000 – 15 000 katsojaa, jotta sen levittäminen on taloudellisesti kannattavaa.

– Katsojamääriä ei voi suoraan vertailla. Isolle studioelokuvalle 15 000 katsojaa on katastrofi.

Erilainen kokemus leffateatterissa

Jäävätkö katsojat tulevaisuudessa kotisohvalle? Tätä on kysytty Netflixin kaltaisten suoratoistopalveluiden yleistyessä.

Räisäsen mielestä huoli on turha. Viime vuonna Suomen elokuvateattereissa käytiin lähes yhdeksän miljoonaa kertaa, mikä on Räisäsen mukaan paras tulos sitten 1980-luvun alun.

Netissä on tarjolla valtavasti elokuvia. Siltalan mielestä se ei kuitenkaan tarkoita, että kuluttaja löytäisi ne.

Alan tapojen mukaan elokuva päätyy kotilevitykseen neljän kuukauden jälkeen teatteriensi-illasta."

– Kukaan ei ole kiinnostunut streamaamaan elokuvaa, jolla ei ole statusta. Elokuva saa nimeä elokuvateatterin ensi-illassa ja elokuvajuhlilla.

Suoratoistopalvelut siis tarvitsevat levitysyhtiöitä ja teattereita. Alan tapojen mukaan elokuva päätyy kotilevitykseen neljän kuukauden jälkeen teatteriensi-illasta.

Räisänen muistuttaa, että on erilaista katsoa elokuvia kotona kuin teatterissa. Kotiteatteri tarkoittaa 52-tuumaista televisiota ja kaiutinryhmää.

– Mutta sitten kun menemme Tennispalatsin SCAPE-saliin, siellä on lähes 200 neliömetrin kokoinen valkokangas. Harvalla meistä on edes niin isoa kotia.