Entinen psykiatrinen potilas auttaa nykyisiä
Masentunut Sami Munther pysytteli parikymppisenä lähinnä kotonaan. Nykyään 44-vuotias Munther toimii kokemusasiantuntijana Hyksin psykoosi- ja oikeuspsykiatrian johtoryhmässä. Kuva: Esko Jämsä

Masentunut Sami Munther pysytteli parikymppisenä lähinnä kotonaan. Nykyään 44-vuotias Munther toimii kokemusasiantuntijana Hyksin psykoosi- ja oikeuspsykiatrian johtoryhmässä. Kuva: Esko Jämsä

Entinen psykiatrinen potilas auttaa nykyisiä

Lääkärit eivät usein tiedä, millaista on olla potilaana. Siksi tarvitaan kokemusasiantuntijoita kuten Sami Muntheria.

Vähän yli parikymppisenä Sami Munther eli lähinnä neljän seinän sisällä. Hän makasi kotona, pelkäsi ihmisten ilmoille menemistä eikä jaksanut huolehtia itsestään. Välillä psykoosit ja masennus veivät hänet sairaalaan.

Nykyään 44-vuotias Munther toimii kokemusasiantuntijana Helsingin seudun yliopistollisen keskussairaalan Hyksin psykoosi- ja oikeuspsykiatrian johtoryhmässä. Hän tuo potilaiden näkökulmaa hoitohenkilökunnalle ja sairaalan päättäjille.

– Toipuminen oli pitkä tie. Henkilökohtainen kokemus hoidettavana olemisesta antaa aivan eri perspektiivin hoitotyöhön ja varsinkin arkeen, hän sanoo.

Munther toimii myös mielenterveysongelmista kärsivien vertaisohjaajana ja käy puhumassa koulutuksissa ja oppilaitoksissa.

– Lääkäri tai hoitaja ei voi sanoa potilaalle, että tiedän miltä sinusta tuntuu. Vertaisena voin sanoa, että olen itsekin ollut tuossa tilanteessa ja selvinnyt siitä.

Kohti uudenlaista yhteistyötä

Kokemusasiantuntijoita on koulutettu Suomessa kymmenkunta vuotta. Eniten heitä on mukana päihde- ja mielenterveystyössä, mutta yhä useammin myös muissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Vertaistuesta on kokemusta jo pidemmältä ajalta.

Hyksin Psykiatriakeskus on ensimmäisten joukossa tuonut potilaiden äänen virallisesti myös johtotasolle. Psykoosi- ja oikeuspsykiatrian linjan ylihoitaja Päivi Soinisen mukaan potilaskeskeisyys vie hoitotyötä parempaan suuntaan.

– Kokemusasiantuntijat auttavat esimerkiksi suunnittelemaan tiloja, palveluja, hoitoja ja toimintaa niin, että ne vastaisivat potilaiden tarpeita, hän sanoo.

Kokemusasiantuntijat voivat auttaa näkemään myös, miten potilas ymmärtää sairautensa ja sen hoidon ja kuinka hänen itsemääräämisoikeutensa toteutuu.

– Aiemmin päätöksiä tekivät lähinnä lääkärit. Siitä on onneksi tultu paljon eteenpäin. Nykyään hoitoa pyritään toteuttamaan mahdollisimman paljon potilaan omassa ympäristössä.

Psykiatrisessa hoidossa potilasnäkökulmaa on Soinisen mukaan hyvä kuulla myös silloin, kun mietitään tahdonvastaisen hoidon tarvetta.

– Joskus sairaus tuottaa epäluuloja hoitajia ja lääkäreitä kohtaan. Kokemusasiantuntija voi olla apuna hoitoon motivoimisessa.

Kokemusasiantuntija Sami Munther kertoo psykiatrian ammattilaisille, millaista on olla hoidettavana. Hän toimii myös vertaistukena mielenterveysongelmien kanssa kamppaileville. Kuva: Esko Jämsä

"Kaikesta voi selvitä"

Vertaisryhmiä ja hoitoyksiköitä kiertävällä Sami Muntherilla on toiveikas viesti kerrottavana: pahimmistakin syövereistä voi selvitä.

Muntherin vaikeudet alkoivat armeijasta. Hän halusi ruotsinkieliseen varuskuntaan, jotta oppisi paremmin isänsä äidinkieltä. Elämä samassa tuvassa tusinan alokkaan kanssa oli itsenäiseen elämään tottuneelle hankalaa. Lisäksi Munther pelkäsi mokaavansa kielen takia.

– Vapisin, oksentelin ahdistuksesta ja valvoin yöt. Minut kotiutettiin sopeutumisvaikeuksien vuoksi, hän kertoo.

Munther yritti paikata epäonnistumisen kokemusta paiskimalla töitä, mutta poltti itsensä loppuun. Seurasi kierre mielenterveystoimiston, kodin ja sairaalan välillä. Vasta avokuntoutukseen pääseminen ja vertaistuki toivat avun.

Kokemusasiantuntijaksi Munther kouluttautui kymmenisen vuotta sitten. Hänestä parasta tehtävässä on se, kun toivon pilkahdus syttyy jonkun potilaan silmiin.

 

"Vertaisena voin sanoa, että olen itsekin ollut tuossa tilanteessa ja selvinnyt siitä."

Kokemusasiantuntija Sami Munther

 

– Kun on kipeimmillään, on sama onko yö vai päivä. Se on vähän kuin vedettäisiin verhot ikkunasta, kun alkaa nähdä elämässään valoa.

Munther välittää sairaalan hallintoon satojen vertaistyössä tapaamiensa potilaiden kokemuksia.

– Vertaisena kuulen asioita, joita hoitohenkilökunta ei välttämättä kuule. Jos huolestun jostakin asiasta, voin luvan kysyttyäni puhua siitä hoitohenkilökunnalle potilaan puolesta.

Muntherin mielestä yksi tärkeimmistä kysymyksistä on hoidon vaikuttavuus. Pääasia on potilaan kohtaaminen ja kuunteleminen, mikä auttaa jaksamaan. Siinä on hänestä menty viime vuosina paljon eteenpäin.

– En elä diagnoosit edellä. Ne ovat ammattilaisten koodeja ja tärkeitä apuvälineitä, mutta ne eivät määrittele minun tai kenenkään ihmisyyttä.

Potilaat tulee kohdata ja kuulla

Sairaalapappina Hyksin Psykiatriakeskuksessa työskentelevä Antti Savola kuulee Muntherin tavoin välillä asioita, joista potilaat eivät puhu hoitajille ja lääkäreille.

– Keskustelut ovat luottamuksellisia, mutta jos asiasta voisi olla hyötyä hoidon kannalta, rohkaisen kertomaan siitä hoitohenkilökunnalle, hän sanoo.

Savola kohtaa toisinaan potilaita, jotka kokevat, ettei heitä ole kuunneltu sairaalassa.

– Se on aina potilaan oma kokemus. En halua arvostella sitä, miten toiset tekevät työnsä, mutta varmasti meillä on kaikilla opittavaa. Kokemusasiantuntijoiden kuulemisesta on paljon hyötyä.

Savolan mukaan hengellisyydestä ei aina osata puhua luontevasti potilaan hoidossa.

– Hengellisyyden ei tarvitsisi olla tabu hoitotyössä, ja toisaalta papinkin kanssa voi puhua myös muusta kuin uskosta. Jos potilaalla on hengellinen vakaumus, se kulkee muun elämän kanssa käsi kädessä.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: