Taikasienistä ihmelääke masennuksen hoitoon? Lääketestit alkavat myös Suomessa
Niin sanotut taikasienet luokitellaan Suomessa huumausaineiksi. Kuvassa on psilosybiiniä sisältävä huurumadonlakki.

Niin sanotut taikasienet luokitellaan Suomessa huumausaineiksi. Kuvassa on psilosybiiniä sisältävä huurumadonlakki.

Taikasienistä ihmelääke masennuksen hoitoon? Lääketestit alkavat myös Suomessa

Yksikin käyttökerta psilosybiiniä on riittänyt pysäyttämään vuosikymmenten masennusjaksoja. Asiantuntijat suhtautuvat aineeseen silti ristiriitaisesti.

Maailman terveysjärjestö WHO vietti 7. huhtikuuta maailmanlaajuista terveyspäivää. Päivän teemana oli vitsaus, joka on "maailmanlaajuisesti johtava työkyvyttömyyden ja sairauksien aiheuttaja": masennus.

WHO:n mukaan masennusta sairastaa 300 miljoonaa ihmistä ympäri maailman. Määrä on noussut 18 prosenttia vuosina 2005–2015. Korkean tulotason maissa 90 prosenttia itsemurhista on yhteydessä psyykkisiin sairauksiin, useimmiten masennukseen.

Masennusepidemian tekee erityisen raastavaksi se, että monissa tapauksissa mitkään tarjolla olevat hoitomuodot eivät tepsi. Psykoterapia auttaa monia, mutta sen vaikuttavuuden tarkka mittaaminen on vaikeaa. Käypä hoito -ohjeistuksen mukaan noin kaksi kolmasosaa heistä, jotka käyttävät nykyisin tarjolla olevia masennuslääkkeitä, saavat niistä jonkinlaista apua.

Jotkut asiantuntijat suhtautuvat nykyisiin masennuslääkkeisiin kriittisemmin. Yksi heistä on terveydenhuoltopalveluja tarjoavan Mehiläisen entinen kuntoutusjohtaja, psykologi Aku Kopakkala. Kopakkala sai potkut, kun hän kritisoi SSRI-lääkkeitä Ylen MOT-ohjelmassa vuonna 2014. SSRI-lääkkeet eli serotoniinin takaisinoton estäjät ovat yleisimpiä tällä hetkellä käytössä olevia masennuslääkkeitä. Serotoniini on aivojen välittäjäaine, joka vaikuttaa mielialaan ja vireystilaan.

Kopakkalan mukaan SSRI-lääkkeistä saatu helpotus masennukseen on vähäistä, mutta haittavaikutukset ja vieroitusoireet voivat olla kovia. Iltalehden haastattelussa Kopakkala totesi, että masennuslääkkeiden sijaan "voisi puhua psykoaktiivisista riippuvuutta aiheuttavista ja sukupuolista kykyä lamauttavista aineista, joilla voi olla joissakin harvoissa tapauksissa mielialaa nostava vaikutus".

Erilaisia masennuslääkkeitä käyttää tällä hetkellä yli 400 000 suomalaista.

Vuosikymmenten masennusjaksot katkesivat mystisiin kokemuksiin

Viime vuonna monet mediat maailmalla kohisivat tutkimustuloksista, jotka oli saatu uudenlaisella masennuslääkkeellä. Kyse on psilosybiini-nimisestä aineesta, jota esiintyy luonnossa niin sanotuissa taikasienissä. Psilosybiini on aistiharhoja aiheuttava aine eli psykedeeli. Se on läheistä sukua muun muassa LSD:lle.

Tässä vaiheessa monilla herää epäilyksiä. Psilosybiini on luokiteltu laittomaksi huumausaineeksi monissa maissa, myös Suomessa.

Yhdysvalloissa ja Britanniassa tehdyt tutkimukset antavat kuitenkin viitteitä, että psilosybiiniin perustuvat masennuslääkkeet saattavat olla hämmästyttävän tehokkaita. Tutkimusten koeryhmät tosin olivat vielä pieniä.

Monet potilaat kuvailivat kokemuksiaan tavoilla, jotka kuulostavat hengellisiltä tai uskonnollisilta.

Kahdessa yhdysvaltalaistutkimuksessa psilosybiinipohjaista lääkettä annettiin muutamille kymmenille potilaille, jotka sairastivat parannuskeinojen ulottumattomissa olevaa syöpää. Brittitutkimukseen taas osallistui 12 potilasta, jotka olivat olleet masentuneita keskimäärin 17,8 vuotta eivätkä olleet saaneet apua perinteisistä masennuslääkkeistä. Brittilehti The Guardianin aihetta käsittelevän jutun mukaan nykyiset masennuslääkkeet ovat erityisen tehottomia niin sanotun eksistentiaalisen masennuksen kanssa, jossa potilas kokee elämänsä olevan merkityksetöntä.

Tutkimuksissa potilaille annettiin lääkeannos, jonka teho alkoi keskimäärin 20 minuutin kuluttua. Monet potilaat kuvailivat kokemuksiaan tavoilla, jotka kuulostavat hengellisiltä tai uskonnollisilta: "mystistä", "yhteyttä", "uudelleen järjestelevää" ja "syvän merkityksellistä". Jotkut koehenkilöt kertoivat myös pelkotiloista ja ahdistuksesta. Negatiiviset tunnetilat kuitenkin väistyivät.

Psilosybiinin teho kestää noin kuusi tuntia, mutta tutkimuksissa lääkkeen vaikutukset eivät loppuneet siihen. Tutkimustulosten mukaan yksi käyttökerta psilosybiiniä saattoi poistaa masennusoireet jopa kuukausiksi. Toisin kuin esimerkiksi SSRI-lääkkeitä, psilosybiiniä ei ilmeisesti tarvitse käyttää jatkuvasti, jotta tulokset olisivat pitkäkestoisia.

Toista yhdysvaltalaistutkimusta vetänyt New Yorkin yliopiston addiktiopsykiatrian asiantuntija Stephen Ross kuvaili tuloksia "ennenkuulumattomiksi" The Guardianille. "Meillä ei ole mitään vastaavaa", Ross totesi. Hänen mukaansa ihmisen aivot ovat "viritetty" sellaisille kokemuksille, joita psilosybiini aiheuttaa. Aine aktivoi aivoissa tiettyjä serotoniinireseptoreiden alaryhmiä. "Meillä on [aivoissamme] pieni järjestelmä, jota kutittelemalla saa aikaan erilaisia mielentiloja, joita on kuvailtu hengellisiksi ja mystisiksi eri uskonnoissa."

Sellaisilla kokemuksilla näyttää olevan suuri vaikutus tietynlaisen masennustilan katkaisemiseksi.

Löydökset lupaavia – tutkimukset aloitetaan myös Suomessa

Suomessa terveydenhuollon ammattilaiset seuraavat Käypä hoito -ohjeistusta. Käypä hoito antaa tieteellisiin tutkimustuloksiin perustuvia ohjeita erilaisiin terveydellisiin ongelmiin.

Depression Käypä hoito -työryhmän puheenjohtaja on Helsingin yliopiston psykiatrian professori, HYKSin psykiatrian tulosyksikön ylilääkäri Erkki Isometsä.

Isometsä suhtautuu psilosybiinin käyttöön lääkeaineena varauksella. Hän vastaa Kirkko ja kaupungin tiedusteluun sähköpostitse: "Näyttö [psilosybiinin] hyödystä hoitomuotona on vielä hyvin alustavaa; psilokybiinin mahdolliseen hoidolliseen käyttöön liittyviä vaaroja ei ole syytä väheksyä."

Isometsän mukaan keskustelu psilosybiinista hoitomuotona on samalla tavalla riskialtista kuin keskustelu lääkekannabiksesta. Hänen mukaansa on vaarallista, jos suuri joukko masentuneita ihmisiä alkaa itsenäisesti hoitaa itseään psilosybiinillä.

"[Kyseisiin aineisiin] liittyvä keskustelu ja kiinnostus on kertaluokkia asian lääketieteellistä merkitystä laajempaa. Sinänsä on totta, että psilokybiinin vaikutusten tutkiminen voi auttaa ymmärtämään masennuksen sairausmekanismeja, ja siksi se on tutkimuskohteena tieteellisesti potentiaalisesti kiinnostava."

Ilman muuta tämä on kiinnostavaa.

– Psykiatrian professori Jesper Ekelund

Isometsä kuitenkin toteaa, ettei ole varsinaisesti psilosybiinin asiantuntija. Hän kehottaa ottamaan yhteyttä professorikollegaansa Jesper Ekelundiin, joka on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin psykiatrian toimialajohtaja.

Ekelund kertoo puhelimessa perehtyneensä tuoreeseen psilosybiinitutkimukseen hyvin.

– Löydökset ovat hyvin alustavia ja ne vaativat paljon lisätutkimuksia, mutta ilman muuta tämä on kiinnostavaa, hän sanoo.

– Masennuksen hoitoon ei ole tullut uusia lääkkeitä tai menetelmiä vähään aikaan. Olisi kovin toivottavaa, että niitä tulisi.

Ekelund pitää psilosybiinitutkimusten tuloksia niin lupaavina, että hänen ryhmänsä on ensi talvena aloittamassa vastaavanlaisen tutkimuksen Suomessa. Tutkimusluvat ovat kunnossa, ja rahoitushakemuksia viimeistellään. Tutkimuksen koeryhmä tulee todennäköisesti koostumaan noin 40 potilaasta, jotka sairastavat keskivaikeaa masennusta.

Ekelund korostaa, että tähän asti tehdyistä tutkimuksista ei kannata vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Tutkimusten osallistujamäärät ovat olleet pieniä, eikä koehenkilöitä ole valittu satunnaisotannalla, kuten yleensä on tapana.

– Se jää nyt nähtäväksi, toistuuko tämä tulos enää isommissa tutkimuksissa, Ekelund toteaa.

Onko psilosybiini vaarallista?

Professori Erkki Isometsä varoittaa psilosybiinin mahdollisista vaaroista, ja aine on Suomessa luokiteltu huumeeksi. A-klinikkasäätiön pyörittämän Päihdelinkki-sivuston mukaan psilosybiini ei vaikuta erityisen vaaralliselta. Sen ei ole havaittu aiheuttavan fyysistä riippuvuutta eikä se ole myrkyllistä, joten yliannostuksen vaaraa ei ole. Myöskään pitkäaikaisella käytöllä ei vaikuta olevan fyysisiä tai psyykkisiä haittavaikutuksia.

Jotkut psilosybiinin käyttäjät ovat kertoneet niin sanotuista takaumista eli palaavista aistiharhoista. Ne ovat kuitenkin harvinaisempia kuin esimerkiksi LSD:n käyttäjillä.

Professori Jesper Ekelundin mukaan psilosybiinin suurin riski ovat käytön aikana mahdollisesti tulevat pelko- ja ahdistustilat.

– Aineen vaarallisuus on käyty hyvin kattavasti läpi. Kun haimme tutkimuslupaa, pohdimme, että kannattaako tähän lähteä, Ekelund selittää.

– Riskinä on lähinnä se epämiellyttävä kokemus itse päihtymyksen aikana, joka joillekin tulee.

Turvallisuuden kannalta on kuitenkin tärkeää, että lääkettä käytetään valvonnan alaisuudessa ja sopivassa ympäristössä. Ekelundin ryhmän kokeessa koehenkilöt viettävät koko päivän koepaikalla, ja heitä valvotaan jatkuvasti.

– Jos ihminen olisi yksin, se voisi olla riski. Jos psilosybiinin käyttö leviää laajasti moniin hoitopaikkoihin, se vaatii aika paljon ympäröiviä rakenteita ja tukea näille ihmisille.

Psykologi Aku Kopakkala on kriittinen: "Psykedeelit muuttavat radikaalisti ihmisen maailmankuvaa ja kokemusta itsestä"

Pitäisi kaivaa kuoppa ja istuttaa siihen kukka. Sen sijaan, että otettaisiin puutarhalapio, haetaankin kasa dynamiittia. Jotakuinkin niin psykologi Aku Kopakkala ajattelee psilosybiinin käytöstä masennuksen hoidossa.

Hän myöntää, että psykedeelien käyttäminen voi lievittää masennusta. Ongelma on hänen mielestään kuitenkin paljon monimutkaisempi.

Kopakkala on kenties Suomen tunnetuin SSRI-masennuslääkkeiden eli serotoniinin takaisinoton estäjien kriitikko. Hän työskenteli kuntoutusjohtajana terveydenhuoltopalveluja tarjoavassa Mehiläisessä, mutta sai potkut kritisoituaan SSRI-lääkkeitä Ylen MOT-ohjelmassa vuonna 2014.

Aiemmin uskonnosta, nyt pilleristä

Aku Kopakkalan mukaan psykedeelit ovat aineita, jotka muuttavat radikaalisti ihmisen maailmankuvaa ja kokemusta itsestä. Psilosybiini saa aikaan kokemuksen kosmisesta yhteydestä kaiken kanssa. Oma elämä tuntuu liittyvän johonkin suureen, joka on ajan ulkopuolella. Se on kokemus, joka lohduttaa monia ihmisiä suunnattomasti.

– Luulen, että kaikissa uskonnoissa ja meditaatioissa on tarkoitus saada se sama kokemus. Mutta se, mitä meillä nyt tarjotaan, on pilleri, Kopakkala selittää.

Se on hänen mielestään vaarallista. Psykedeeliset kokemukset puskevat aivojen yli uudenlaisen informaation hyökyaaltona. Kopakkalan mukaan sitä voi olla vaikea kutoa yhteen tavallisten arkikokemusten kanssa.

Kopakkalan asiakkaina käy jonkin verran ihmisiä, jotka käyttävät psykedeelisiä aineita "itsehoitona". Aineet ovat laittomia, mutta niitä voi hankkia netistä. Kopakkalan mukaan on yleistä, että kyseisten henkilöiden on vaikea integroida kokemuksiaan.

– Jos käytät psykedeelistä ainetta, otat vastaan valtavasti informaatiota, joka on erityyppistä kuin se, mitä me saamme yleensä arjessa, Kopakkala kertoo.

– Normaalistihan me näemme joka hetki hirveästi vaivaa sulkeaksemme pois valtavan määrän informaatiota, jotta voisimme säilyttää selkeän maailmankuvamme. Aivojen yksi keskeinen tavoite on torjua uutta informaatiota.

Terveyskeskuslääkäri ei ole shamaani

Psykedeelisten aineiden käyttäminen on kuulunut moniin kulttuureihin kautta ihmiskunnan historian. Aku Kopakkalan mukaan siitä ei kuitenkaan voi vetää johtopäätöstä, että psykedeelit solahtaisivat ongelmattomasti osaksi modernia länsimaista maailmaa. Kuten Kopakkala asian muotoilee: terveyskeskuslääkäri ei ole shamaani.

– Henkiset kokemukset ja huumeiden käyttö rituaaleissa ovat yleensä liittyneet vahvasti yhteisön traditioihin. Niihin on valmistauduttu ja kasvettu ohjatusti ja niiden koettu sisältö on liittynyt vallitsevan yhteisön perususkomuksiin. Nyt valmistautumaton ja psyykkisesti huonosti voiva henkilö voi saada yhtäkkiä kokemuksia, jotka ovat vallitsevan maailmankuvan kanssa ristiriidassa, Kopakkala selittää.

Kopakkalan mielestä modernin masennusepidemian silmässä olisi tärkeää miettiä, mitä masennuksella oikeastaan tarkoitetaan. Aivokuvantamisen menetelmillä masennusta on vaikea osoittaa. Diagnoosi perustuukin pääasiassa suulliseen kertomukseen.

– Masennus tarkoittaa käytännössä sitä, että ihminen kertoo, että elämän pienet asiat eivät ole tuottaneet nautintoa ja mieliala on ollut matalalla, Kopakkala selittää.

Perustunne on silloin usein toivottomuus. Paras vastalääke onkin Kopakkalan mukaan juuri toivo.

– Itse pidän masennusta kyvyttömyytenä ylläpitää toiveikasta mieltä ja nauttia elämän arjesta. Kaikki, mikä synnyttää toivoa, parantaa masennusta.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi