Juhani Järvinen heittäytyi muistelemaan ripariaikoja muiden nelikymppisten kanssa Holman kurssikeskuksessa.
Entiset pubilaiset löytyivät netistä
Seurakunnan nuorisokahvila jätti pysyvät jäljet Juhani Järviseen.
On se pakko uskoa, että 1990-luvun alun yökahvilassa Jallen Pubissa oli jotain erityistä. Ei kai lauma nykyisiä nelikymppisiä muuten lähde vapaaehtoisesti Klaukkalaan seurakuntien kurssikeskukseen Holmaan viettämään viikonloppua yhdessä. Sosiaalista mediaa on kiittäminen tästä kohtaamisesta.
– Pidän Facebookissa yhteyttä moniin ystäviin, joihin tutustuin rippikouluikäisenä Jallen Pubissa. Kerran heitin puolivitsinä jonkun seinälle, että mitäs jos järjestäisimme muisteluviikonlopun täydellä ylläpidolla Holmassa, jossa kävimme rippileirin, kertoo Juhani ”Jussi” Järvinen.
Puolivitsistä tulikin totta, ja niin tapaaminen järjestettiin. Jussi suunnitteli sitä yhdessä kirkkoherra Pirkko Yrjölän ja nuorisotyönohjaaja Merja Forstedtin kanssa, joille Tikkurilan seurakunnan nuorten kahvilatoiminta oli tuttua aikaisemmilta työvuosilta.
Holman muistelutapaamisessa oli 36 Jallen Pubin entistä nuorta vastuunkantajaa. Facebook-ryhmä on ollut kasassa kolmisen kuukautta.
Nuorten kahvila Jallen Pubi järjestettiin Tikkurilan kirkon aulassa. Nimi kumpusi silloisen nuorisopastorin Jarl Sörensenin etunimestä. Uuden kahvilaidean Tikkurilaan toi erityisnuorisotyönohjaaja Olavi Sydänmaanlakka Kouvolan tuliaisina. ”Olkulla” oli hyväksi havaittua kokemusta nuorten yökahviloista omalta kotiseudultaan.
– Jallen Pubiin meno oli oikea tapahtuma. Aina odotti perjantaita ja sitä, että pääsee Jallelle. Se oli viikon kohokohta, Jussi muistelee.
– Kahvila oli auki aina perjantaisin, ja jos oikein muistan, iltayhdeksästä puolille öin. Paikka oli siinä mielessä poikkeuksellinen, että sinne sai tulla päihtyneenäkin. Toiminta-ajatus sisälsi myötätuntoisen ja moninaisuutta hyväksyvän viestin: tule sellaisena kuin olet.
Sittemmin Jallen Pubi muuttui Walkers-kahvilaksi ja on sitä vielä tänä päivänä. Nykyisin nuorten tilat löytyvät kirkon takaa Unikkotieltä.
Jussi Järvinen löysi tiensä Jallen Pubiin rippileirin jälkeen, kun Pirkko ja Olkku toivottivat nuoret tervetulleiksi sinne ja tutustumaan muutenkin seurakunnan toimintaan. Jussi kävi kahvilan lisäksi myös nuorten leireillä.
– Koin Jallen Pubin toiminnan kiehtovana ja mielenkiintoisena. Meitä nuoria sanottiin vastuunkantajiksi ja meillä oli erilaisia tehtäviä siellä. Joku keitti kahvia, joku oli salivuorossa ja keräsi kuppeja pöydiltä ja joku jutteli nuorten kanssa. Vastuuta kannettiin jopa niin, että ovella ratsattiin puukot ja päihteet kadun sankareilta pois. Sisälle ei saanut tulla rähisemään tai käyttämään päihteitä.
Jussi koki omakseen paikalle tulleiden melkein samanikäisten kanssa juttelemisen.
– Yökahvilan toiminta oli kohtaavaa kanssakulkemista. Aika paljon nuorilla oli asiaa ja kaikenlaiset elämän kysymykset mietityttivät. Kahvilan aikuiset toimivat varsinaisina auttajina, ja me nuoret edustimme tavallaan vertaistukea.
Kahvilan aikuiset Jussi koki turvallisina. Heidän kanssaan sai jutella asioista, joita ei omien vanhempien kanssa tohtinut ottaa puheeksi. Muun muassa usko ja seksuaalisuus pohdituttivat.
Jussi kuului kahvilan Nalleryhmään. Se tyydytti nuoren miehen seikkailunhalua ja antoi jännitystä. Hän sai olla katuelämässä mukana, mutta oli auttajan roolissa.
– Jos pihalla tuli rähinöitä, olimme siellä rauhoittelemassa. Kirkon piha oli monelle turvallinen paikka uhota ja pullistella, koska he tiesivät, että joku meistä tulee kuitenkin väliin selvittelemään tilannetta. Nakkikioskin kulmalla olisi ollut toinen juttu.
Ryhmä kiersi toisinaan Tikkuraitilla, jossa kokoontui kirkon pihalla seilaavan ryhmän lisäksi toinen nuorten ryhmä. Siellä litkittiin kaljaa.
– Kävimme kadulla näyttäytymässä ja toivotimme tervetulleiksi kahvilaan. Sehän oli tavallaan etsivää nuorisotyötä jo silloin. Parhaimmillaan kahvilassa kävi illan aikana 800 nuorta.
Katuelämää Jussi itse oli ehtinyt kokeilla jo aiemmin maalaamalla graffiteja ja hengailemalla Citykäytävässä Helsingissä, mutta rippikoulun myötä yökahvilatoiminta alkoi kiinnostaa enemmän.
– Jotenkin seurakunnan koko touhussa oli kova imu. Tuntui tosi kiehtovalta se, että voi olla auttamassa muita. Ja kyllä se toiminta ja ne ihmiset olivat ponnahduslautana ammatinvalinnalleni. Olen koulutukseltani sosiaaliohjaaja-diakoni ja työskentelen vaativahoitoisten lasten ja nuorten osastolla lastenkodissa. Parhaillaan opiskelen työn ohessa psykoterapeutiksi.
Jussi opiskeli silloisessa Järvenpään diakoniaopistossa. Sosiaaliohjaaja tukee, neuvoo ja ohjaa – aika hyvää käytännön harjoittelua Jussi sai yökahvilatoiminnasta.
– Jallen Pubissa ei pelattu pingistä tai järjestetty ohjattua toimintaa. Sen toiminta perustui vuorovaikutukseen. Nuoret saivat tulla kahvilaan iloisina, surullisina, epävarmoina tai voimiensa tunnossa ja niiden kysymysten kanssa, mitä kullakin oli. Tämä ajatus jatkuu Walkers-kahvilatoiminnassa.
Jussi ja muut entiset pubilaiset aikovat jatkossa tavata toisiaan Korson kirkon jumalanpalveluksissa.
Kuka?
Juhani Järvinen, 40, on Helsingissä asuva sosiaaliohjaaja. Hänellä on kaksi aikuista tytärtä ja 4-vuotias poika. Opiskelee psykoterapeutiksi.
Mitä?
Oli suunnittelemassa ja järjestämässä Tikkurilan seurakunnan nuorten yökahvilassa vapaaehtoisina työskennelleiden muistelutapaamista. Monet heistä ovat tavanneet viimeksi rippikouluikäisinä noin 25 vuotta sitten.
Motto?
Myötätuntoa…
Jaa tämä artikkeli: