Esimerkki ja esirukoilija
Katolilaiselle oma suojeluspyhimys on tärkeä.
Helsingin katolisen hiippakunnan asiainhoitajana eli piispan sijaisena toimivan isä Teemu Sipon mukaan kirkkojen välisessä yhteistyössä on paljolti kysymys asenteista.
— Jos on positiivinen asenne muihin kristittyihin, näkemyserot eivät tunnu niin suurilta. On Kristuksen tahto, että olisimme yhtä, ja sitä kohti tulee pyrkiä. Miltä kristittyjen yhteys sitten lopulta tulee näyttämään, on toinen asia. Voisiko se olla ykseyttä moninaisuudessa? pohtii Sippo, joka on kahden vuoden ajan luotsannut Vantaan ekumeenista toimikuntaa.
Sippo iloitsee siitä, että toimikunnassa ovat mukana luterilaisten, katolilaisten ja ortodoksien lisäksi helluntaiseurakunnat, vapaaseurakunta ja adventistit. Tällä joukolla toteutetaan ekumeeninen rukousviikko ja ollaan mukana myös Vantaalla toukokussa pidettävän Suomen Pipliaseuran ekumeenisen raamattutapahtuman järjestelyissä.
Vantaalla on vajaa tuhat katolilaista
Kaikki Suomen katolilaiset kuuluvat Helsingin hiippakuntaan, joka on maanlaajuinen. Seitsemällä seurakunnalla on yhteensä noin 10 000 rekisteröityä jäsentä. Vantaalla katolilaisia on vajaa tuhat. He kuuluvat kahteen Helsingissä toimivaan seurakuntaan.
— Todellisuudessa katolilaisia on Suomessa enemmän, sillä on paljon maahanmuuttajia, jotka eivät ole ilmoittautuneet seurakuntiin. Jäsenistä noin puolet on suomalaisia ja puolet yli 70 eri kansallisuutta. Jumalanpalveluksia pidetään paitsi suomeksi, myös englanniksi ja lisäksi lukuisilla muillakin kielillä. Joka viikko Helsingissä on yksi messu myös latinaksi, selvittää Sippo.
Vantaalla ei ole omaa katolista kirkkoa, vaikka sellaista suunniteltiin Jokiniemeen. Rahat pitäisi kerätä lahjoituksista, joten kirkkohanke on siirtynyt hamaan tulevaisuuteen. Tällä hetkellä katolisia jumalanpalveluksia pidetään Vantaalla kerran kuussa ortodoksikirkossa Tikkurilassa.
Avoinna on myös hiippakunnan piispan valinta. Piispa Józef Wróbel lähti puolalaisen Lublinin hiippakunnan apulaispiispaksi heinäkuussa, mutta paavi ei ole vieläkään nimittänyt uutta piispaa.
— Ehdokkaita on kolme, mutta päätöstä ei ole vielä tehty, Sippo kertoo.
Pyhiä kunnioitetaan, ei palvota
Teemu Sippo pitää ekumeenisella rukousviikolla Tikkurilan kirkossa alustuksen pyhien kunnioituksesta. Pyhimykset ovat esimerkki asiasta, josta kirkkokuntien välillä on ennakkoluuloja. Isä Sippo kumoaa heti niistä yhden.
— Katolilaiset eivät palvo pyhimyksiä, vaan kunnioittavat heitä. Ainoastaan Jumalaa palvotaan. Pyhimykset ovat ihmisiä, kuten me kaikki. Toki monesti varsinkin Neitsyt Marian kunnioitukseen liittyy paljon tunnetta, mutta hän ei olisi mitään ilman Kristusta. Eivät myöskään Pietari, Paavali tai muutkaan pyhät.
Pyhimykset ovat katolilaisille Sipon mukaan kontaktipersoonia, esirukoilijoita ja esimerkkejä.
— He ovat meidän ystäviämme, jotka ovat päässeet Jumalan luo autuuteen. Jos voimme täällä maan päällä pyytää ystävää rukoilemaan puolestamme, miksi emme voisi pyytää myös taivaassa olevan pyhän esirukouksia. Kuoleman raja ei katkaise yhteyttä, sillä kuolema on voitettu Kristuksessa.
Mutta eikö voi vain rukoilla Kristusta ja ajatella, että hän on kaikki, mitä tarvitaan?
— Totta kai näin voi tehdä ja Kristus onkin kaikki. Kristus on kuin aurinko, mutta on ihmisiä, jotka ovat saaneet häneltä erityisen paljon valoa. Ajattelemme, että kirkossa on kysymys yhteisöstä. Emme ole pelkästään yksin Jumalan edessä. Kun elämme tässä maailmassa, meillä on ihmisiä, jotka ovat rinnallamme ja ovat auttajiamme ja puolestapuhujiamme. Pyhät ovat näitä puolestapuhujia taivaassa.
Monet nimet ovat peräisin pyhimyksiltä
Suomalainenkin nimipäiväkalenteri on saanut alkunsa katolisen kirkkovuoden pyhimyskalenterista ja suurin osa perinteisistä nimistä juontaa juurensa Raamatun henkilöstä tai jostain muusta pyhimyksestä.
— Katolilaiselle oma suojeluspyhimys, jonka nimeä kantaa, merkitsee paljon. Kastenimen lisäksi voi konfirmaatiossa valita myös vahvistusnimen, joka otetaan jonkun merkittävän pyhimyksen mukaan. Jumalanpalveluksen liturgiassa pyhillä on omat muistopäivänsä, joista yksi on Pyhän Henrikin päivä 19.1. Sitä vietetään Suomen ensimmäisen piispan marttyyrikuoleman muistoksi.
Kyseisenä päivänä, pari päivää ennen Vantaan tilaisuutta, Sippo saarnaa jo perinteeksi tulleessa luterilaisten ja katolilaisten yhteisessä Henrikin päivän jumalanpalveluksessa Roomassa.
— Luterilaisessakin kirkossa Henrikin merkitys on noussut. Hän on pyhimys, joka yhdistää Suomen kristittyjä. Toisaalta hänestä tiedetään aika vähän historiallisia faktoja ja siksi puhun Vantaalla pyhimyksistä myös yleisemmin.
Sippo uskoo, että pyhien ihmisten esimerkki on asia, josta kristityt löytävät yhteisen sävelen. Maailmassa on niin paljon pahaa, niin paljon huonoja esimerkkejä, että kristillisessä opetuksessa on hyvä kertoa ihmisistä, jotka ovat saaneet jotain hyvää aikaan.
— Vaikka katolinen kirkko kanonisoi vain katolilaisia, se ei tarkoita, ettei esikuvia löytyisi myös muista kirkoista ja miksei myös muista uskonnoista, esimerkkinä vaikkapa Gandhin väkivallattomuus.
— Pyhimykset eivät ole täydellisiä ihmisiä, vaan he kaikki ovat kokeneet oman pienuutensa, heikkoutensa ja syyllisyytensä kipeästi. Juuri siksi he ovat asettaneet kaiken luottamuksensa Jumalaan.
Ekumeeninen rukousviikko Vantaalla
-
Avaustilaisuus su 18.1. klo 18 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa, Kustaantie 22. Puhe Rekolan kirkkoherra Mikko Matikainen, mukana myös isä Raimo Huttu ortodoksisesta kirkosta ja Hannu Mehtonen Korson helluntaiseurakunnasta. Musiikista vastaavat Corvus Laurencij -kuoro ja kanttori Noora Hultin. Tilaisuuden jälkeen kahvit ja ajatuksia aiheesta "Sana tuli lihaksi".
-
Ekumeeninen sanajumalanpalvelus ke 21.1. klo 18 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12. Vieraana isä Teemu Sippo katolisesta kirkosta. Jumalanpalveluksen jälkeen Sippo alustaa keskustelun aiheesta "Mitä merkitsee Pyhän Henrikin ja muiden pyhien kunnioitus?".
-
Päätöstilaisuus su 25.1. klo 18 Myyrmäen asemakappelissa, Jönsaksentie 6. Tapahtumasta vastaavat Heikki Tyrni Myyrmäen helluntaiseurakunnasta, isä Teemu Sippo katolisesta kirkosta ja isä Raimo Huttu ortodoksisesta kirkosta.
Jaa tämä artikkeli: