Tukea Espoosta. Koululaiset opiskelevat Kirkon Ulkomaanavun toimittamissa kouluteltoissa Haitilaisessa Danotin kaupungissa.
Espoo leikkaa Kansanlähetyksen ja Kylväjän lähetystukia
Espoon seurakuntayhtymä tiukensi tasa-arvolinjaansa.
Espoon seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto päätti keskiviikkona 27. maaliskuuta lopettaa Kansanlähetyksen ja Kylväjän lähetystyön tukemisen asteittain vuoteen 2015 mennessä. Tänä vuonna kummankin järjestön tukiosuutta leikataan kolmanneksella.
Päätös syntyi värikkään, mutta asiallisen keskustelun jälkeen äänestyksellä, jossa valtuutettu Lauri Tunkelon tekemä muutosesitys voitti yhteisen kirkkoneuvoston esityksen äänin 32–21. Yhteisen kirkkoneuvoston esitys olisi pitänyt molemmat järjestöt tuen piirissä. Äänestyksen jälkeen kaksikymmentä valtuutettua jätti eriävän mielipiteen.
Keskustelussa Tunkelon tekemää esitystä perusteltiin sillä, että kirkollisverovaroja tulee jakaa vain niille järjestöille, jotka sitoutuvat tasa-arvoon ja kirkon virkakäsitykseen myös käytännössä eli toimivat yhteistyössä naispappien kanssa.
Esityksen vastustajien mielestä tuen epääminen estää lähetystyön ja köyhien auttamisen alueilla, joilla tarve on kaikkein suurin.
Ennen viimeviikkoista kokousta Espoon seurakuntayhtymä lähetti neljälle lähetysjärjestölle kaksi kysymystä. Järjestöiltä kysyttiin, ovatko ne valmiita yhteistyöhön naispuolisten pappien kanssa sekä parisuhteensa rekisteröineiden tai heitä tukevien pappien kanssa. Lisäksi kysyttiin, sallivatko järjestöt työntekijöilleen ja jäsenilleen omantunnonvapauden samoissa asioissa.
Ennen ratkaisevaa äänestystä Tunkelon muutosesitys voitti valtuutettu Topi Haarlaan esityksen, jossa ehdotettiin määrärahan jakamista kaikille kirkon virallisille lähetysjärjestöille. Haarlan esitys kaatui luvuin 21–32.
Haarlaa perusteli esitystään sillä, että kirkon kaikki lähetysjärjestöt ovat ilmaisseet valmiutensa sitoutua valmisteilla olevaan kirkon ja lähetysjärjestöjen väliseen perussopimukseen.
Haarlaan esitys olisi nostanut Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen (SLEY) ja sen ruotsinkielisen sisarjärjestön SLEF:n takaisin Espoon seurakuntayhtymän tuen piiriin. Espoo päätti vuonna 2007 luopua SLEY:n ja SLEF:n lähetystyön avustamisesta järjestöjen torjuvan naispappeuskannan vuoksi. Tuesta luovuttiin asteittain kolmessa vuodessa.
Tukien leikkaus Kansanlähetykseltä ja Kylväjältä ei pienennä järjestöille annettavan tuen kokonaissummaa. Espoon seurakunnat tukevat kirkon lähetystyötä ja kansainvälistä avustustoimintaa yhteensä kahdella miljoonalla eurolla. Määrä on 4,1 prosenttia arvioiduista verotuloista. Tänä vuonna tuesta ei irroteta erikseen jaettavaa projektimäärärahaa.
Suomen Lähetysseuran työtä tuetaan 841 000 eurolla ja Kirkon Ulkomaanapua 708 000 eurolla. Kansanlähetykselle myönnettiin 168 000 euroa, Kylväjälle 83 000 euroa, Sanansaattajille 131 000 euroa ja Pipliaseuralle 92 000 euroa.
Yhteinen kirkkovaltuusto päätti myös hautausmaksujen korottamisesta. Tavoitteena on se, että maksut kattaisivat 20–25 prosenttia hautaustoimen kustannuksista.
Haudan lunastushintaan ja toimenpidehintaan tulee kymmenen prosentin korotukset. Toimenpidehinta kattaa haudan avaamisen ja peittämisen tai vaihtoehtoisesti tuhkan sirottelun sekä haudan kunnostuksen hautauksen jälkeen. Kirkkoon kuulumattomilta peritään kappelin käyttömaksun yhteydessä suntion palkkakuluja kattava palvelumaksu. Myös vainajan tuhkauksen hintaa korotetaan.
Jaa tämä artikkeli: