Kotimaa kutsuu. Majok Kariom matkustaa helmikuun puolivälissä Etelä-Sudaniin puoleksi vuodeksi. Edessä on muun muassa kehityskeskusteluja valtapuolueen kanssa.
Espoolainen Etelä-Sudanin leivissä
Majok Kariom on mukana rakentamassa maailman nuorimmalle valtiolle parempaa tulevaisuutta.
Tilastojen valossa Otaniemi on yksi kirkon kannalta haasteellisimmista Espoon kaupunginosista. Se ei ihmetytä. Täällä asuu paljon muualta muuttaneita opiskelijoita, jotka eivät ole mukana seurakunnan toiminnassa. Keskellä tätä opiskelijoiden tiilisolukudelmaa asuu kuitenkin suoranainen tilasto-oikku: Etelä-Sudanista kotoisin oleva kristitty Majok Kariom perheineen.
Uskonnollisuudesta asunnossa muistuttaa Kariomin esittelemä puinen pöytäristi. Se on kulkeutunut perheen mukana Suomeen asti. Keskellä ristiä on hieman rispaantunut tarra, jossa toistuvat maailman uusimman valtion lipun värit ja vaakuna.
Etelä-Sudan itsenäistyi Sudanista vuonna 2011. Ristin symbolinen arvo on Majok Kariomille tärkeä. Uudesta omasta valtiosta ollaan ylpeitä, mutta välillä katse laskeutuu korkeuksista maata mittailemaan.
Nimittäin Etelä-Sudanissa kuohuu, ja siksi Kariom kokee velvollisuudekseen palata kotimaahansa. Matka keskeyttää miehen opinnot Aalto-yliopistossa. Kariom opiskelee hallinnon alan maisteriohjelmassa.
Valtapuolueen kahden päähahmon välinen valtataistelu on synnyttänyt Etelä-Sudaniin kahakoiden ja raakuuksien kierteen.
Vastakkain ovat presidentti Salva Kiirin johtama armeija ja Riek Macharia kannattavat kapinalliset. Joulukuussa liekkeihin leimahtanut kapina on kytenyt viime kesästä lähtien, jolloin Kiir erotti Macharin puolueesta.
Kariomin mukaan pahimmat kapinallistaistelut olivat laajalle levittäytyneen dinka-heimon alueella, Borin kaupungissa. Armeija valtasi Borin kapinallisilta vain muutama päivä ennen tätä haastattelua, tammikuun loppupuolella.
Myös Majok Kariom ja hänen vaimonsa Achol Chol ovat dinkoja ja puhuvat dinkaa englannin kielen lisäksi. Kariomin perheen neljä lasta puhuvat suomea äidinkielenään. He ovat kasvaneet kiinni Suomeen Espoossa.
Majok Kariom korostaa, että Etelä-Sudanin taisteluissa ei ole kyse uskontojen välisistä sodista.
”On väärin sanoa, että ihmiset sotivat uskontojen vuoksi, sillä taistelujen taustalta paljastuu yleensä valtaa tavoitteleva ihminen. Uskontoja ja uskomuksia käytetään aseina omaa agendaa ajettaessa. Mietitään nyt kristinuskoakin. Etelä-Sudanissa sillä ilmaistaan onnellisuutta ja kiitosta, Raamatun opit ohjaavat elämään rauhassa.”
Kariom matkaa nyt helmikuussa kotimaahansa. Hän aikoo olla siellä puoli vuotta. Viimeksi vuosi sitten Kariom oli pitkään Etelä-Sudanissa. Tuolloin hän oli mukana laatimassa maan perustuslakia ja virittämässä diplomaattista verkostoa. Tulevan matkan suunnitelmana on rakentaa jälleen rauhaa, vakaata pohjaa, keskustella osapuolien kanssa ja jakaa kokemuksia.
Kariom on Etelä-Sudanissa valtaa pitävän puolueen SPLM:n Suomen osaston johtaja. Puolueella on hyvä olla osasto maassa, joka tunnetaan rauhantyöstä, ja Kariom onkin keskustellut maansa tilanteesta muun muassa kehitysministeri Pekka Haaviston ja Martti Ahtisaaren työryhmän CMI:n kanssa.
Puolueeksi SPLM muuntui sotajoukosta, joka taisteli vielä vuosina 1983–2005 pohjoisen islamisteja vastaan. Puolueen edustajana Kariom ei kuitenkaan pukeudu univormuun, vaan kravattiin ja pukuun. Hän haluaa olla luomassa valtiota, johon reilun ulkomaisen teollisuuden olisi hyvä rantautua. Se tietäisi työpaikkoja, uutta tienestiväylää maahan, jossa karjatalous on pääelinkeino.
Majok Kariom ei osaa vielä sanoa, muuttaako hän perheineen Etelä-Sudaniin vai jääkö perhe Espooseen.
Sen sijaan hän puhuu johdatuksesta. Espoossa perhe viihtyy. Täällä ovat lasten kaverit, lähellä asuu perhetuttuja, eikä Majokin opinahjoon ole pitkä matka.
”Vain Sudanissa on enemmän maan sisäisiä pakolaisia kuin Kolumbiassa”, kerrottiin taannoin Yle Teemalla näkyneessä sarjassa Vastakohtien Etelä-Amerikka.
Kariom löytää tästä lausahduksesta yhtäläisyyden myös Etelä-Sudanin ja Espoon välille.
”Myös Espoossa ihmisten liikkuvuus on yleistä. Osalla espoolaisista ei ole juuria maahan. Sama tilanne on ihmisillä Etelä-Sudanissa, mutta eri syistä.”
Keski-Afrikan tasavallassa myllertävät vielä hurjemmat kahnaukset verrattuna sen läntiseen naapuriin Etelä-Sudaniin. Keski-Afrikan heimosodat ovat saaneet alkunsa muun muassa epäreiluista maanomistuksista. Majok Kariom painottaa, että syy taisteluihin ei ole sama hänen kotimaassaan. Siellä maalaki ei ole niin epäreilu, mutta sitä pitäisi silti kehittää.
”Niin, että mikä tahansa ulkomainen taho ei voi ostaa maata niin paljon kuin haluaa. Esimerkiksi kiinalainen teollisuus on hyötynyt epäkohdasta. Tämä on osiltaan johtanut siihen, että kantaväestöltä ei liikene aina ymmärrystä kiinalaisille.”
Ennen itsenäisyyttä tilanne Sudanissa oli tukahduttava. Majok Kariom pakeni vaimonsa kanssa kristittyjen vainoja, ja Suomeen he saapuivat vuonna 2003. Sotien lisäksi maata ovat runnelleet nälänhädät. Pariskunta on erittäin kiitollinen, että heidän perheensä ja vanhempansa ovat yhä elossa.
Espoossa on turvallista ja hyvä asua, mutta seurakunnat ovat jääneet perheelle etäisiksi. Kariom arvelee, että se voi johtua erilaisesta kommunikoinnin kulttuurista. Pariskunta käy toki silloin tällöin sunnuntaikirkossa, mutta seurakunnan asemaa ajaa pääkaupunkiseudun eteläsudanilaisten kristittyjen yhteisö.
Kariom kertoo, kuinka kiitollisuus ja ihmisten avoimuus on silmiinpistävää Etelä-Sudanissa. Tuntemattomillekin jutellaan innokkaasti ja kohteliaasti.
Kaduilla saatetaan rukoilla tai järjestää rukoustilaisuuksia. Kristinusko toteutuu ihmisten keskuudessa, muuallakin kuin kirkossa.
Mitä?
Etelä-Sudanin taistelut johtuvat istuvan presidentin Salva Kiirin ja tämän erottaman, entisen varapresidentin, Riek Macharin valtataistelusta.
Ketkä?
Taistelun osapuolet edustavat eri valtaheimoja. Kiir on dinka ja Machar nuer.
Miksi?
Jos Etelä-Sudanin tilanne pahenee sisällissodaksi, yhdistyvät sen tuhoisat seuraamukset rajojen yli sotivaan Keski-Afrikkaan ja jo vuosikymmeniä sotineeseen Somaliaan.
YK asetti Etelä-Sudaniin tulitauon tammikuun lopulla, mutta sitä ei ole kunnioitettu.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Yhteisvastuu tuotti yli kolme miljoonaa euroa – ”Suomi on hyvien ihmisten maa”
AjankohtaistaPääkaupunkiseudulta lohkesi vajaan puolen miljoonan potti yhteiseen hyvään.