null Espoon Omatila auttaa jos läheinen lyö

Espoon kaupungin perheasioiden yksikön päällikkö Marjatta Karhuvaara iloitsee Espoon ratkaisusta koota kaikki lähisuhdeväkivaltaan liittyvät palvelut yhteen paikkaan.

Espoon kaupungin perheasioiden yksikön päällikkö Marjatta Karhuvaara iloitsee Espoon ratkaisusta koota kaikki lähisuhdeväkivaltaan liittyvät palvelut yhteen paikkaan.

Espoon Omatila auttaa jos läheinen lyö

Lähisuhdeväkivaltaan haetaan apua entistä varhaisemmassa vaiheessa. Espoossa Omatila-kriisipalveluun voi ottaa yhteyttä ympäri vuorokauden.

Kodin ilmapiiri on muuttunut vähitellen niin painostavaksi, ettei siellä koe olevansa turvassa. Ehkä ollaan jo niin pitkällä, että pelottaa, milloin tulee seuraava lyönti. Näissä tilanteissa ei tarvitse jäädä odottamaan.

”Lähisuhdeväkivallasta ei koskaan voi puhua liian aikaisin. Pelkkä pelko on riittävä syy hakea apua”, Espoon kaupungin perheasioiden yksikön päällikkö Marjatta Karhuvaara sanoo.

Kaupungin ylläpitämään Omatila-palveluun tulee joka kuukausi vajaat 30 uutta asiakasperhettä, jossa joku on kokenut lähisuhdeväkivaltaa. Henkisen tai fyysisen väkivallan käyttäjä saattaa olla esimerkiksi puoliso, oma lapsi, vanhempi, sukulainen tai seurustelukumppani.

”Kesä on ollut rauhallinen, mutta kaiken kaikkiaan avun tarvetta on jatkuvasti”, Karhuvaara sanoo.

Vuonna 2013 perustettu Omatila on maksuton matalan kynnyksen palvelu, joka on tarkoitettu lähisuhdeväkivaltaa kohdanneille, väkivaltaisissa kodeissa eläville tai lähisuhdeväkivaltaa pelkääville espoolaisille. Omatila tarjoaa apua myös lähisuhdeväkivaltaa käyttäville naisille. Miehille vastaavaa apua tarjoaa Lyömätön Linja -palvelu.

”Kaikki lähisuhdeväkivaltaan liittyvät palvelut on koottu meillä yhteen paikkaan. On tärkeää, että tarjolla on monenlaista apua, sillä tuen tarve voi olla hyvin moninaista.”
 

Erityisen hankalia ovat ne kulttuuriset tilanteet, joissa pelätään suvun väkivaltaista reaktiota."
– Marjatta Karhuvaara


Väkivallasta ei enää vaieta

Joskus väkivaltainen suhde voi jatkua vuosia, ennen kuin uhri hakee apua. Väkivalta saatetaan kokea perheen sisäisenä häpeällisenä asiana, josta vaietaan. Uhri saattaa kokea suurta ristiriitaa, koska kyseessä on läheinen ihminen ja tilanteen toivotaan paranevan.

”Positiivista on se, että lähisuhdeväkivallasta puhutaan entistä varhaisemmassa vaiheessa, eivätkä tilanteet pääse niin pahoiksi”, Karhuvaara sanoo.

Aiemmin Espoon kaupunki tarjosi turvakotipaikkoja ostopalveluna. Karhuvaara arvioi, että Omatilaan soittaminen on paljon helpompaa kuin turvakotiin hakeutuminen, ja siksi asiakasmäärä on kasvanut.

Asiakkaissa on sekä niitä, jotka ovat kokeneet raakoja väkivallantekoja, että niitä, joilla ristiriitatilanteet ovat vasta luisumassa kestämättömään suuntaan. Suurin osa yhteydenotoista tulee naisilta, mutta väkivaltaa kokevat myös miehet ja lapset. On myös tilanteita, joissa vanhus joutuu aikuisen lapsensa kaltoin kohtelemaksi.

”Erityisen hankalia ovat ne kulttuuriset tilanteet, joissa pelätään suvun väkivaltaista reaktiota. Vieraskielisiä asiakkaita on melko paljon.”

Jos kotiin ei voi palata, Omatilan kautta voi päästä tilapäiseen tukiasuntoon.

Yksilöllistä apua

Useimmiten yhteydenotto Omatilaan tulee suoraan asiakkaalta, joskus esimerkiksi poliisin, lastensuojelun, neuvolan tai muun viranomaisen kautta. Keskustelemaan pääsee heti.

Tilannetta selvitetään yhdessä ja kartoitetaan yksilöllisesti, millainen apu on tarpeen. Omatilassa kokoontuu myös vertaisryhmiä.

”Tärkeintä on sanoittaa asiakkaan kanssa, mistä on kyse. Ensisijaisesti pyritään siihen, että saataisiin tilanne poikki ja koko perhe avun piiriin, ettei tilanne pääsisi pahenemaan.”

Jos kotiin ei voi palata, Omatilan kautta voi päästä tilapäiseen tukiasuntoon. Eri puolilla Espoota sijaitsevissa asunnoissa voi viipyä yhdestä vuorokaudesta muutamaan viikkoon. Myös yksityisten palveluntarjoajien turvakoteihin voi tarvittaessa päästä joko pääkaupunkiseudulle tai kauemmas.

”Toimimme aina turvallisuus edellä. Käymme yhdessä kriisivaiheen läpi ja tuemme myös sen jälkeen.”

Tarvittaessa Omatila tekee yhteistyötä aikuissosiaalityön, poliisin, terveydenhuollon ja lastensuojeluviranomaisten kanssa.

”Lähisuhdeväkivalta on aina rikos, mutta rikosilmoituksen tekeminen ei ole edellytys palvelujemme saamiselle.”


Väkivaltaa kaikenlaisissa perheissä

Lähisuhdeväkivallan taustalla on Karhuvaaran mukaan usein kasautuneita ongelmia, kuten työttömyyttä, taloudellisia vaikeuksia ja päihteiden käyttöä. Riskit kasvavat silloin, kun perheen kokoonpano ja dynamiikka muuttuu, kuten erotilanteissa.

”Lähisuhdeväkivaltaa on kaikenlaisissa perheissä. Niin sanotuissa hyvissä perheissä se saattaa jäädä enemmän piiloon, mutta tässäkin kohtaa on alettu avautua.”

Jos ei ole aiemmin kohdannut henkistä tai fyysistä väkivaltaa, voi olla vaikea tunnistaa, mikä on normaalia riitelyä ja missä ylitetään sallitun raja. Omatilaan voi tulla myös pohtimaan tätä.

”Jos itsellä ei ole hyvä olla, jos pelottaa omasta tai lasten puolesta ja jos lapset ahdistuvat kodin ilmapiiristä, se on riittävä syy hakeutua keskustelemaan. Samoin jos pelkää omia aggressiivisia reaktioitaan.”

Lähisuhdeväkivalta kulkee Karhuvaaran mukaan omaa kierrettään. Usein teot raaistuvat ja tihentyvät. Pitkään väkivaltaisessa suhteessa eläneet oppivat tunnistamaan, mistä nyt tuulee.

”On tärkeää päästä keskustelemaan siitä, miten tuosta kehästä voi päästä irti. Aina on toivoa.”

Mistä apua?

Omatilaan voi ottaa yhteyttä ympäri vuorokauden soittamalla numeroon 043 825 0535 tai lähettämällä sähköpostia, omatila@espoo.fi. Paikan päälle voi tulla maanantaista perjantaihin kello 9–11 myös ilman erillistä ajanvarausta. Tilat sijaitsevat Perheasioiden keskuksessa, Kamreerintie 6 A, 4. kerros.

Poliisin tietoon tuli Espoossa viime vuonna 407 lähisuhdeväkivaltatapausta. Tämän vuoden alkupuoliskolla luku oli 190.

Omatilaan tuli viime vuonna 329 uutta asiakasperhettä. Asiakaskäyntejä oli 1 927. Niissä kävi 2 714 ihmistä.

Lähisuhdeväkivallasta voi lukea lisää esimerkiksi Susanna Ruuhilahden kirjasesta Selkä seinää vasten. Sitä saa Omatilasta.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: