Lähisuhdeväkivaltaa nähneet lapset voivat käsitellä kokemuksiaan piirtämällä.
Lähisuhdeväkivaltaan voi hakea apua vaikka koko perhe
Kun apua hakevat yhtä aikaa sekä tekijä että kokija, saadaan usein nopeasti tuloksia. Turvakotien lisäksi apua väkivallasta irtipääsyyn saa avopalveluista.
Turvakodit Vantaalla ja Helsingissä eivät pysty tällä hetkellä tarjoamaan turvakotipaikkaa kaikille apua tarvitseville. Espoon turvakoti lakkautettiin vuoden 2013 alussa, ja kaupunki alkoi panostaa turva-asuntoihin ja muihin auttamismuotoihin.
Apua lähisuhdeväkivaltaan, olipa se sitten fyysistä, henkistä, seksuaalista tai hengellistä, saa kuitenkin myös niin sanotuista avopalveluista. Niiden puoleen voi kääntyä silloin, kun ei ole pakko päästä kodista pois, sillä yöpaikkaa avopalvelut eivät pysty tarjoamaan.
– Palveluiden kysyntä ja tarjonta ovat sopivassa suhteessa. Vapaita aikoja löytyy nopeasti, kertoo väkivaltatyön asiantuntija Janne Pulkkinen lähisuhdeväkivaltatyön yksikkö Koivulasta Vantaalta.
Koivula on Vantaan Turvakoti ry:n ylläpitämä yksikkö, missä apua saavat väkivallan kokijat ja tekijät, lapset ja aikuiset. Apu voi olla yksilötapaamisia työntekijän kanssa tai tapaamisia, joissa ovat läsnä sekä väkivallan tekijä että kokija. Koivulassa on myös vertaisryhmiä. Apu on luonteeltaan kriisiapua. Pidempiaikaista terapiaa ei pystytä tarjoamaan.
Turvallisuus edellä ongelmien kimppuun
Vuoden alussa Koivulassa aloitti neljäs, pelkästään väkivaltaa kokeneisiin tai nähneisiin lapsiin erikoistunut työntekijä. Samalla alkoi myös yhteistyö Itä-Uudenmaan poliisin kanssa. Poliisi ohjaa tutkinnassa olevien lähisuhdeväkivaltatapausten asianosaisia Koivulaan. Asiakkaat ovat olleet pääasiassa vantaalaisia, mutta heitä on myös lähikunnista.
– Meihin voi ottaa yhteyttä puhelimitse. Sen lisäksi meille ohjaavat asiakkaita esimerkiksi lastensuojelu, neuvola ja poliisi, kertoo väkivaltatyön asiantuntija Mari McAlester.
Se, millaista apua kukin saa, päätetään asiakkaan toiveiden ja tilanteen mukaan. Kaiken lähtökohtana on turvallisuus. Aina ei esimerkiksi ole järkevää, että samaan aikaan tilanteestaan kertovat lähisuhdeväkivallan tekijä ja kokija. Joskus se on kuitenkin mahdollista ja tuloksellista.
Alkoholinkäyttö voi olla osa ongelmaa, mutta eivät kaikki päihdeongelmaiset ole väkivaltaisia. – Janne Pulkkinen
– Parityöskentelyssä päästään usein nopeasti eteenpäin, kun eri osapuolet ottavat vastuun tekemisistään ja mietitään, mitkä seikat ovat johtaneet kriisiytyneeseen tilanteeseen, McAlester summaa.
– Auttamistulokset meillä ovat yleensä olleet hyviä. Ihmiset ovat kokeneet, että he hyötyvät tästä ja saavat välineitä ja keinoja käsitellä ongelmiaan, sanoo toiminnanjohtaja Kristiina Väänänen.
Väkivallalla on tapana raaistua
Joskus asiakkaan elämäntilanne on monimutkainen: siihen liittyy väkivallan lisäksi esimerkiksi mielenterveysongelmia tai päihteitä. Avopalveluissa keskitytään ennen kaikkea väkivallan katkaisemiseen, mutta ohjataan tarvittaessa myös muihin palveluihin.
– Alkoholinkäyttö voi olla osa ongelmaa, mutta eivät kaikki päihdeongelmaiset ole väkivaltaisia. Keskitymme siis siihen, mikä näissä tilanteissa aiheuttaa väkivallan ja miten siitä päästään, Janne Pulkkinen sanoo.
Lähisuhdeväkivallalla on tapana toistua ja raaistua. Voi myös käydä niin, että tekijä, kokija tai näkijä turtuvat: epänormaalista tulee normaalia. Siksi apua on tärkeää hakea ajoissa. Myös väkivallan tekijä voi muuttua nopeastikin.
– Korjausliikkeiden ei tarvitse olla suuria, että päästään eteenpäin, Pulkkinen toteaa.
Monet ovat sinnitelleet pitkään ongelmiensa kanssa. Yksi syy tähän on se, että ongelmiin tarttuminen vaatii tarmoa ja voi johtaa siihen, että jokin muuttuu. Ihminen ei aina tiedä, viekö muutos kohti parempaa vai pahempaa. Vaikkapa eroprosessin aloittaminen voi tuntua raskaalta, kun voimat ovat muutenkin vähissä.
– Monella on myös tämä ajatus, että ollaan yhdessä myötä- ja vastoinkäymisissä. On vaikea vetää rajaa, mikä on se vastamäki ja mikä jotakin muuta. Jos on vielä itse särkyneestä kodista, haluaa pysyä yhdessä myös lasten takia, Kristiina Väänänen kertoo.
Kun kokemuksistaan saa lopulta kertoa ja joku kysyy niistä suoraan, puhuminen tuntuu helpottavalta. Myös lapset kertovat rankoistakin kokemuksista kun kokevat, että heillä on siihen vanhemman lupa. Apuna voidaan käyttää esimerkiksi piirtämistä tai leikkiä.
– Jos pyytää lasta vaikka piirtämään asioita, jotka pelottavat, hän voi aloittaa hyvin yleisistä peloista, piirtää ukkosen ja hain. Kun kysyy, mikä häntä mietityttää tai mikä häiritsee hänen uniaan, päästään lähemmäksi itse aihetta, Mari McAlester kuvailee.
Avopalveluita kokijalle ja tekijälle
Lähisuhdeväkivaltatyön yksikkö Koivula toimii Vantaalla, os. Kytötie 17. Palvelut ovat maksuttomia, eikä asiakkaan tarvitse olla vantaalainen. Yhteyden saa klo 8–16 puhelimitse p. 040 773 1063 tai sähköpostitse koivula@vantaanturvakoti.fi.
Myös Helsingissä toimii lähisuhdeväkivaltatyön yksikkö, os. Kilpolantie 2. Se palvelee helsinkiläisiä. Yhteyden saa puhelimitse p. 09 477 7180 tai 050 301 0748 tai sähköpostitse lahisuhdevakivaltatyonyksikko@paakaupunginturvakoti.fi.
Espoossa väkivallan tekijöitä auttaa Lyömätön Linja, os. Maalarinkuja 3 B, p. 09 276 62 80 ja väkivallan kokijoita Omatila, os. Kamreerintie 6, p. 043 825 0535.
Maahanmuuttajataustaisten auttamiseen on erikoistunut Helsingissä Voimavarakeskus Monika, os. Hermannin Rantatie 12 A, 4. krs. Ajanvaraus ma–pe klo 9–16, p. 09 692 2304. Vantaalla vastaanotto ajanvarauksin Myyringin ostoskeskuksessa osoitteessa Liesitori 1, 3. krs.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Helsinkiläinen Anne eli vuosia väkivaltaisessa parisuhteessa – ”Henkinen väkivalta alkoi, kun odotin yhteistä lastamme”
Hyvä elämäTurvaverkko Helsingin vertaisryhmä on tärkeä tuki niille, joiden minuus on pyritty tuhoamaan väkivaltaisessa parisuhteessa. Naistenklinikalla puolestaan toimii Seri-tukikeskus, jossa muun muassa sairaalapappi auttaa seksuaalista väkivaltaa kohdanneita.
