EU:ssa tehdään arvovalintoja
Kahdeksan puolueen edustajat keskustelivat tuomiokirkon kryptassa arvoista.

EU:ssa tehdään arvovalintoja

Helsingin tuomiokirkon kryptassa järjestettiin kirkon EU-arvoilta parlamenttiin pyrkiville.

Europarlamentaarikot Tarja Cronberg (vihr), Sari Essayah (kd), Liisa Jaakonsaari (sd), Anneli Jäätteenmäki (kesk), Sirpa Pietikäinen (kok), Nils Torvalds (rkp) ja Sampo Terho (ps) sekä eurovaaliehdokas, kansanedustaja Merja Kyllönen (vas) saivat tuomiokirkon kryptassa 28.4. järjestetyssä kirkon EU-arvoillassa valita mielestään tärkeimmän eurooppalaisen arvon.

Cronberg, Jäätteenmäki ja Kyllönen valitsivat rauhan, Jaakonsaari ja Pietikäinen ihmisoikeudet, Essayh lähimmäisyyden, Torvalds oikeudenmukaisuuden ja Terho vapauden. Arvojen katsottiin liittyvän toisiinsa, mutta siitä, miten EU toimii arvojensa mukaisesti, oltiin eri mieltä.

Torvaldsin mukaan arvot eivät näy unionin politiikassa juuri lainkaan. Kun kansalaisilta tulee aloite, komissio toteaa usein, ettei sitä oteta käsittelyyn, koska asia ei kuulu sille. Terhon mielestä arvot näkyvät riittävästi, sillä esimerkiksi kauppasopimuksissa pidetään esillä ihmisarvoa.

Cronberg oli huolissaan köyhyydestä ja Euroopan sisäisestä jakolinjasta rikkaaseen pohjoiseen ja nuorisotyöttömyyden riivaamaan etelään. Kyllösen mielestä EU:ssa on annettu kasvot talouspelaamiselle ja ahneudelle.

– Kaikkein huolestuttavinta on, että Euroopan ympärille nousee muuri. Kun ei ole yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa, Välimerestä on tulossa hauta. Tämä sukupolvi joutuu tästä vielä Haagin tuomioistuimeen, sanoi Jaakonsaari.

Terho ja Pietikäinen nostettiin pikapaneeliin keskustelemaan EU:n sisäisestä vastuunjaosta pakolaispolitiikassa. Terho ei kaivannut suuria yhteisiä linjauksia maahanmuutosta, sillä se on hänen mielestään jokaisen jäsenmaan oma asia. Pietikäisen mukaan unionissa, jossa on vapaa liikkuvuus, on humanitaarinen velvollisuus, että jokainen jäsenmaa kantaa vastuunsa pakolaisista.

Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo viritteli keskustelua uskonnonvapaudesta. Hän totesi, että Euroopassa pyritään rajaamaan uskonto pois julkisesta tilasta. EU on myös hampaaton uskonnonvapauskysymyksissä. Vaikka yli puolet maailman ihmisistä elää maissa, joissa uskonnollinen vaino on arkea, turvapaikan saaminen uskonnollisen vainon perusteella on vaikeaa.

Lissabonin sopimuksessa velvoitetaan vuoropuheluun uskontojen kanssa, mutta EU:n johtajilla on vuodessa vain noin kolme tuntia aikaa kohtaamiseen uskontojohtajien kanssa.

Kaikki keskusteluun osallistuneet pitivät Keskitalon esille nostamia kysymyksiä tärkeinä. Parlamentaarikot Jaakonsaari, Cronberg ja Essayah korostivat sitä, että he ovat vedonneet esimerkiksi Iranin vainottujen kristittyjen puolesta ja että parlamentissa ihmisoikeustyö on aktiivista.

Jaakonsaaren mielestä kirkoilla on oma roolinsa eikä liian läheinen yhteys päättäjiin ole niille hyväksi. Terho hauskutti yleisöä toteamalla, että paras yhteys olisi, että päättäjät kävisivät kirkossa. Pietikäinen ehdotti uskontodialogeja parlamenttiin. Jäätteenmäki piti katastrofina sitä, että yhteys uskontojohtajien ja EU:n johdon välillä on vähäinen – pankkien edustajille kyllä riittää aikaa.


Katso myös kommenttipuheenvuoro Mietteitä Brysselin käytäviltä www.vantaanlauri.fi.

Jaa tämä artikkeli: