Armollinen loppu. Vääjäämättömän kuoleman pitkittynyt, sietämättömän kivulias odottaminen herättää kysymyksen eutanasiasta. Kenen velvollisuudeksi elämän päättäminen voitaisiin lailla säätää?
Eutanasian etiikka askarruttaa
Yliopistolla pidetyssä seminaarissa eutanasia jakoi mielipiteet.
Teksti Juhani Huttunen
Kuva Marja Airio / Lehtikuva
Ikkunaton, himmeästi valaistui 222-paikkainen auditorio on täyttynyt noin puolilleen. Kumipohjaisten kenkien äänekäs natina peittää puhujan äänen, kun joku myöhäinen polvia notkistellen hiipii paikalle.
Viime viikon maanantaina yliopiston pienessä juhlasalissa pidetyssä avoimessa Kuolema Suomessa -seminaarissa yksi keskeinen teema oli eutanasia.
Ikäinstituutin johtajan Päivi Topon sekä eutanasiaa puolustavan ekonomin Esko Seppäsen puheenvuoroissa kiteytyi armokuoleman paradoksi.
– Toimimmepa eutanasian puolesta tai vastaan, se on aina eettisesti ongelmallista. Yksi ongelma on, ettemme tunne kuolemaa. Kun edistetään eutanasiaa, emme tiedä, mitä edistämme, muotoili Topo.
Pitkän poliittisen uran luonut kauppatieteiden kandidaatti Esko Seppänen heijasti selkänsä taakse valkokankaalle Jaakko Juteinin runon Kellon lyöminen: ”Kuolon kello lyöpi kerran, kutsuu orjan, kutsuu herran...”
Seppäsen mielestä eutanasia olisi vaihtoehto esimerkiksi parantumattomasta syövästä kärsivän kohdalla, kun kuolema on joka tapauksessa tulossa. Ongelmana hänen mielestään on, että laki ei tunne eutanasiaa, vaikka toisaalta itsemurhasta tai siinä avustamisesta ei säädetä rangaistusta. Kuolinapu tuottaa kuitenkin sosiaalisia ongelmia.
– Siksi yksikään lääkäri ei tule julkisuuteen kertomaan avustamastaan itsemurhasta, vaikka epäilemättä monet lääkärit ovat antaneet kärsiville ja kuoleville potilaille näiden pyynnöstä arvokasta ja armorikasta kuolinapua, Seppänen sanoi.
– Olen ihmetellyt Turun joulurauhan julistuksessa Jeesuksen armorikasta syntymäjuhlaa: mitä se on se armorikas. Tätä se on siellä elinkaaren toisessa päässä: hyvää kuolemaa, eutanasiaa, ilman ristillä riippumista.
Päivi Topo näki eutanasiakeskustelussa kaksi perusongelmaa. Ensiksi hän viittasi yhdysvaltalaiseen anti-aging medicineen eli elinkaaren pidentämiseen pyrkivään lääketieteeseen.
– Anti-aging-liike vahvistaa ikääntymistä syrjivää kulttuuria. Se heijastaa arvoja ja vaikuttaa niihin haavoittavasti. Kuolema on vaikea hyväksyä, hän sanoi.
Toiseksi Topon mukaan eutanasiakeskusteluun sekoittuu liialti saattohoitoon kohdistuvaa tyytymättömyyttä.
– Vainajien käsittelyssä on tällä hetkellä piirteitä teollisuudesta. Palveluongelma on ratkaistava ennen kuin otetaan kantaa eutanasiaan. Saattohoitoa kehittämällä kysymys eutanasiasta asettuisi parempiin uomiin.
– Eutanasia ei voi olla ratkaisu hoivan puutteeseen.
Topon mielestä voi myös syntyä pelkoa, että eutanasian myötä terveydenhuolto edistääkin kuolemaa eikä terveyttä.
– Monet lääkärit ovat vastustaneet koko kysymystä, sillä heidän olisi siinä otettava kantaa mahdottomaan.
Miksi ja ketkä eutanasiaa kannattavat? Esko Seppänen rajasi näin.
– Pitää todeta lääketieteellisin perustein, että kuolema on joka tapauksessa lähestymässä, että potilaan kipuja ei kyetä lääketieteen opeilla ja parhaillakaan lääkeaineilla torjumaan, Seppänen sanoi.
Lisäksi hän piti välttämättömänä, että kaikissa olosuhteissa eutanasia on todistettavasti potilaan oma vapaa tahto, joka ei perustu masennukseen tai muuhun henkiseen poikkeustilaan.
Päivi Topo oli tässä suhteessa varovaisempi.
– On hyvin vaikea määritellä riittävä kärsimys, hän sanoi.
Seppänen taas näki, että jo nyt sedaatio on eräänlainen eutanasia.
– Sillä tarkoitetaan nukuttamista ikuiseen uneen. Ne lääkärit saivartelevat, jotka sanovat, että ihmistä ei sedaatiolla tapeta, vaan hän kuolee luonnollisen kuoleman, kun taas eutanasialla aiheutetaan kuolema heti.
– Lopputulos on sama, ja jos on tehtävä kompromissi, olkoon sitten sedaatio kansalaisoikeus. Se on eutanasiaa eri nimellä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
.jpg)
Saattohoitolääkärit: Eutanasia johtaisi kyseenalaisiin kuolemiin
Ajankohtaista– Jos meillä on tulevaisuudessa eutanasian mahdollistava laki mutta vain suositus saattohoidosta, eutanasiaa käytetään vääjäämättä saattohoidon korvikkeena, professori Tiina Saarto varoittaa.