Saattohoitolääkärit: Eutanasia johtaisi kyseenalaisiin kuolemiin

Saattohoitolääkärit: Eutanasia johtaisi kyseenalaisiin kuolemiin

– Jos meillä on tulevaisuudessa eutanasian mahdollistava laki mutta vain suositus saattohoidosta, eutanasiaa käytetään vääjäämättä saattohoidon korvikkeena, professori Tiina Saarto varoittaa.

Eutanasian laillistaminen johtaisi nykytilanteessa useammin kyseenalaisiin kuolemiin kuin yksittäisten ihmisten armokuolemiin. Tällaisen johtopäätöksen tekee viisi palliatiiviseen hoitoon erikoistunutta ylilääkäriä ja erikoislääkäriä ETENE:lle ja kaikille eduskuntaryhmille antamassaan kannanotossa.

Kannanoton mukaan Suomeen tarvitaan eutanasialain sijasta saattohoitolaki, joka velvoittaisi järjestämään kaikille suomalaisille mahdollisuuden perustason ja tarvittaessa myös erityistason saattohoitoon.

– Jos meillä on eutanasian mahdollistava laki mutta vain suositus saattohoidosta, ajaudumme tilanteeseen, jossa eutanasiaa käytetään saattohoidon korvikkeena. Tämä on vääjäämätöntä erityisesti paikkakunnilla, joissa korkean tason saattohoitoa ei ole tarjolla, kannanoton laatimiseen osallistunut palliatiivisen lääketieteen professori Tiina Saarto sanoo.

Eutanasiaa eli aktiivista kuolinapua koskeva kansalaisaloite jätettiin eduskunnalle tiistaina 14. helmikuuta. Kansalaisaloitteessa eutanasialain edellytykseksi katsotaan se, että muut keinot kärsimyksen lievittämiseksi on käytetty.

Saattohoitolääkäreiden mukaan ehdon täyttymiselle ei ole tällä hetkellä edellytyksiä.

Suomessa kaikki eivät pääse tarvittaessa erityistason tai vaativan erityistason saattohoitoon. Edes perustason saattohoito ei ole kattavasti kaikkien saatavilla. Myös saattohoidon opetuksessa lääkäreille ja muille terveydenhoidon ammattilaisille on isoja puutteita.

– Eutanasian sallivissa maissa joudutaan eettisesti kaltevalle pinnalle, professori Tiina Saarto sanoo.

– Eutanasian sallivissa maissa joudutaan eettisesti kaltevalle pinnalle, professori Tiina Saarto sanoo.

Koko Suomi voitaisiin saada hyvän saattohoidon piiriin muutamassa vuodessa.

Professori Tiina Saarto

Saattohoidon verkosto kasvaa nopeasti

Suomeen rakennetaan parhaillaan kolmiportaista, Norjan käytäntöjä vastaavaa saattohoidon verkostoa. Saarron mukaan työ etenee nopeasti erityisesti suuremmilla paikkakunnilla. Pisimmällä ollaan pääkaupunkiseudulla, jonka 1,3 miljoonasta asukkaasta vain 300 000 ei ole kotisairaaloiden ja saattohoitoon erikoistuneiden tiimien piirissä.

– Koko Suomi voitaisiin saada hyvän saattohoidon piiriin muutamassa vuodessa. Kattavan saattohoidon toteutuminen myös haja-asutusalueilla vaatii kuitenkin valtion ohjeistusta, Saarto sanoo.

Haja-asutusalueilla hyvä saattohoito voisi rakentua terveysasemien vuodeosastoille. Liikkuvat palliatiivisen hoidon yksiköt tukisivat hoidon suunnittelua ja vierailisivat tapaamassa potilaita ja hoitohenkilökuntaa. Malli toimii tällä hetkellä Norjassa ja Walesissa.

Saattohoidon osasto on tavallista sairaalaosastoa kalliimpi. Muista maista saatujen kokemusten perusteella saattohoito on kuitenkin varsin kustannustehokasta.

– Saattohoidon ja palliatiivisen hoidon järjestäminen ei lisäisi terveydenhuollon kokonaiskustannuksia, vaan todennäköisesti vähentäisi niitä. Hyvä saattohoito vähentäisi esimerkiksi päivystyskäyntejä, erikoissairaanhoitoa ja kalliita loppuvaiheen hoitoja, Saarto sanoo.

Eutanasia ei ole oikea vastaus toivottomuuden ja merkityksettömyyden kokemuksiin.

Professori Tiina Saarto

Kuolevan potilaan kipu voidaan aina hoitaa

Jos kaikki kivunhoitomenetelmät ovat käytössä, kuolevan potilaan kipu on Tiina Saarron mukaan hallittavissa varsin hyvin.

Yksi keino on palliatiivinen sedaatio eli potilaan nukuttaminen sietämättömien kärsimysten lievittämiseksi elämän viimeisten päivien ajaksi. Tällä hetkellä sedaatiota ei hallita kaikissa saattohoitoa toteuttavissa yksiköissä.

– Hyvässä saattohoidossa elämän viimeisiin päiviin liittyvä kipu voidaan aina hoitaa. Sairauden aikaisempiin vaiheisiin liittyy kärsimystä, jossa on kivun lisäksi toivottomuuden ja merkityksettömyyden kokemuksia. Eutanasia ei ole oikea vastaus tähän kärsimykseen, vaan hyvin toteutettu palliatiivinen hoito ja psykososiaalinen tuki, Saarto sanoo.

Kipu ja muut fyysiset oireet eivät Saarron mukaan ole yleisin syy eutanasialle maissa, joissa eutanasia on sallittu. Sen sijaan kuolemantoiveiden merkittävimpiä syitä ovat arvokkuuden ja toimintakyvyn menetys ja elämän merkityksettömyys.

Belgiassa ja Hollannissa kärsimyksen pelko on eutanasian taustalla puolessa tapauksista. Belgiassa eutanasioista noin 15 prosenttia tehdään potilaille, joiden sairaus ei johtaisi kuolemaan lähiaikoina.

Tiedot kertovat Saarron mukaan siitä, että eutanasiasta on tullut hiljalleen vaihtoehto saattohoidolle, vaikka kummassakin maassa eutanasian tarkoitus nähtiin hyvin samalla tavalla kuin Suomen kansalaisaloitteessa.

– Eutanasian sallivissa maissa joudutaan eettisesti kaltevalle pinnalle. Varsinaisista väärinkäytöksistä ei ole saatu näyttöä, mutta eutanasian käytön laajeneminen ja ehtojen yhä väljempi tulkinta on täysin selvää, Saarto sanoo.

Saattohoito ja eutanasia

Saattohoito on parantumattomasti sairaan potilaan oireiden lievittämistä, potilaan ja hänen perheensä tukemista ja turvallisuutta elämän loppuvaiheessa.

Palliatiivinen hoito on parantumatonta ja etenevää sairautta sairastavan potilaan oireenmukaista hoitoa. Palliatiivinen sedaatio tarkoittaa potilaan vaivuttamista unen kaltaiseen tilaan, kun hänen kärsimyksensä on sietämätöntä ja kun sitä ei kyetä lievittämään muilla olemassa olevilla keinoilla.

Eutanasia tarkoittaa aktiivista toimenpidettä potilaan elämän lopettamiseksi silloin, kun potilas toistuvasti ja harkitusti sitä pyytää sietämättömän kärsimyksen ja parantumattoman sairauden vuoksi. Ennen eutanasiaa kaikki muut mahdollisuudet lievittää potilaan kärsimystä on käytetty.

Euroopan maista eutanasia on tällä hetkellä sallittu Belgiassa, Hollannissa ja Luxemburgissa. Näissä maissa eutanasia ei ole rangaistava teko, mikäli noudatetaan sovittuja menettelytapoja. Kärsimystä painotetaan eutanasian keskeisenä syynä. Esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa eutanasia on lainvastainen teko.

Yhdysvalloissa Oregonin ja Washingtonin osavaltioiden laki antaa potilaalle mahdollisuuden saada lääkäriapua itsemurhan tekemisessä. Painotus on potilaan itsemääräämisoikeudessa ja valinnan vapaudessa.

(Lähde: Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE)

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: