null Graffiteista tuli museotavaraa

Acton: Act.

Acton: Act.

Graffiteista tuli museotavaraa

Mikä mahtaa olla vantaalaisin taiteenlaji? Ja miten se mahtuu museoon?

Acton, Boing, Tazer ja Trama eivät ehkä ole tuttuja taiteilijanimiä, vaikka olisit kuinka ahkera museovieras – tai ehkä juuri siksi. Nyt näiden graffititaiteilijoiden teoksia on esillä Vantaan taidemuseossa siinä missä muutakin nykytaidetta. Uusittu, Artsiksi nimetty museo on erikoistunut graffiteihin, katutaiteeseen ja performanssiin – tiettävästi ensimmäisenä taidemuseona maailmassa.

Museon intendentti Kati Huovinmaa kertoo nuorennusleikkauksen syyksi sen, ettei museota oikein tunneta eikä se ole erottunut muista.

– Päätimme erikoistua graffiteihin ja katutaiteeseen siksi, että ne, jos mitkä, ovat vantaalaisia taidemuotoja. Graffititaiteella on Vantaalla hyvät, pitkät juuret. Siihen myös suhtaudutaan myönteisesti, mistä Myyrmäen aseman katutaide on hyvä esimerkki, Huovinmaa perustelee.

Tällä hetkellä taidemuseon kokoelmissa on parisenkymmentä graffitia, joista osa on vantaalaistaiteilijoiden tekemiä. Kokoelmaan kuuluu myös maineikkaan EGSin ja viime vuonna graffitin Suomen mestaruuden voittaneen, vantaalaislähtöisen Traman teoksia. Graffiteja on hankittu sekä näyttelyistä että suoraan tekijöiltä. Hiljattain museo sai lahjoituksena kohua herättäneen Hävetkää! -graffitin, joka kritisoi Vantaan urheilujohtajien toimintatapoja.

Artsin avajaisnäyttelyssä Sinä & minä muotokuvassa graffitit ovat näkyvästi esillä. Mutta mitä tekemistä niillä on muotokuvien kanssa?

– Graffiti on usein tekijänsä signeeraus. Ne siis ovat ikään kuin tekijöidensä omakuvia, Huovinmaa sanoo.

Hänen mukaansa Artsissa eletään nyt museoiden murrosvaihetta. Suurin asiantuntemus graffiteista ja katutaiteesta ei ole museon henkilökunnalla vaan museon ulkopuolella tekijöillä ja harrastajilla.

Jos museon kynnys voi olla olematon, niin Artsissa se on. Sijainti Myyrmäkitalossa on helppo, pääsymaksua ei ole ja sisään saa kävellä vaikka reppu selässä. Museokaupasta voi ostaa spraymaalia, jos taiteilijoiden esimerkkiä haluaa seurata kotona.

Eikä vanhempien tai vanhoillisempienkaan tarvitse säikähtää. Avajaisnäyttelyssä on graffitien ja Ville Juurikkalan rockvalokuvien lomassa esimerkiksi Pentti Kaskipuron ja Marjatta Hanhijoen vähäeleistä grafiikkaa. Kaiken kruunuksi katonrajaan on ripustettu kaupunginjohtajien juhlallisia muotokuvia.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: