Gurun opissa: Anna äänesi vaiennetuille
Jeesus on ihmeidentekijä, karismaattinen parantaja. Siitä ei pääse mihinkään. Parantamiskertomuksia on vaikea kenenkään Raamatun lukijan ohittaa. Jeesus parantaa sairaita, sokeita, kuuroja, mykkiä, kuumetautisia ja spitaalisia. Hänen kerrotaan myös herättäneen kuolleita.
Hän on Jumalan pyhä mies, joka taistelee demoneita vastaan. Hän ajaa pahat henget riivatuista, eikä anna niiden enää palata. Jeesus ruokkii tuhansia ihmisiä muutamalla leivällä ja kalalla, muuttaa veden viiniksi, kävelee veden päällä ja tyynnyttää järven aallot. Näiden kertomusten äärellä olemme ihmeissämme. Emmehän me nykyisin selitä sairauksia riivaajilla.
Kenenkään ei tulisi astua Jeesukseen tilalle ja alkaa hänen nimissään etsiä riivaajahenkiä muista ihmisistä. Ei Jeesuskaan niin tehnyt. Hän näki kärsivän ihmisen ja sen elämän todellisuuden, mikä oli omiaan eristämään jotkut toisista ja näkemään heidät riivattuina.
Jokaisella kärsivällä on oikeus odottaa, että hänet nähdään ja huomataan eikä vaienneta ja työnnetä syrjään. Parantamiskertomukset ovat vastalausetta kaikelle hädälle ja kurjuudelle.
Ihmekertomukset ovat meille ehkä vaikeita siksi, että meidän on vaikea nähdä, miten omilla valinnoillamme vieläkin suljemme kärsivät yhteisömme ulkopuolelle. Mutta sinne, missä havahdumme ja lausumme parantavia sanoja ja teemme uutta luovia tekoja, laskeutuu Jumalan todellisuus. Siellä vaiennettu saa äänensä takaisin ja puhuu selkeästi.
Jaa tämä artikkeli: