Gurun opissa: Eleetön paasto
Paastoaminen on trendikästä. Niin voisi luulla, kun lukee ihmisten hyvinvointiin, terveyteen ja elämäntapaan keskittyviä julkaisuja. Paastoviikoilla kirkkokin liittyy kuoroon, jossa kehotetaan paastoamaan ja hiljentymään. Kirkko kyllä muistaa lisätä, että oikea paasto on leivän antamista nälkäiselle, omasta luopumista.
Jeesuksen Vuorisaarnassa antama paasto-ohje ei ole kovin trendikäs: ”Kun sinä paastoat, voitele hiuksesi ja pese kasvosi. Silloin sinun paastoasi eivät näe ihmiset, vaan Isäsi, joka on salassa.” Paastosta ei pidä tehdä julkista ohjelmanumeroa. Sama koskee rukousta ja köyhien auttamista. Hyviä tekoja ei ole tarkoitettu toisten katseltaviksi.
Jeesus antoi nämä ohjeensa vähävaraisille ja vähäpätöisinä pidetyille ihmisille, joilla ei ollut, millä kerskata, eikä paljon, mistä luopua. Ja kuitenkin he saivat astua Jumalan eteen oman arvonsa tuntien, pää pystyssä kuin ainakin aristokraatit, jotka saattoivat kylpeä vaikka joka päivä.
Jeesus näki näissä maan hiljaisissa kärsivällisyyttä ja oikeudenmukaisuuden janoa, sydämen puhtautta ja hengen vaatimattomuutta, laupeutta ja uskollisuutta. Kun heitä katsoi Jumalan armahtavin silmin, he olivat autuaita.
Minkälainen voisi olla Vuorisaarnaan mukainen paasto? Mitä tarkoittaa, että kieltäytyisi tuomitsemasta toista? Mitä se, että puhuisi totta ja oikeaa? Mitä tarkoittaa, että tekisi sitä hyvää, mitä tekee, ilman että keräisi näyttöpisteitä? Mitä se, että lakkaisi murehtimasta, mitä se, että eläisi elämäänsä ja kiittäisi siitä Jumalaa?
Jaa tämä artikkeli: