Gurun opissa: Kehtaako Jumalalta pyytää mitään?
Pyytäminen ei ole sen alkeellisempaa rukousta kuin kiittäminen.
Jumala iloitsee siitä, että pyydämme häneltä, mitä tarvitsemme. Hän ei tuskastu pyyntöihimme eikä pidä niitä lapsellisina. Saatamme vähätellä asioiden pyytämistä ja jopa pitää turhana kertoa Jumalalle, mitä tarvitsemme. Tietäähän hän sen muutenkin. Ja miksi hän kuuntelisi minun tarpeitani, kun pyytäjiä on niin paljon?
Pyytäminen ei ole sen alkeellisempaa rukousta kuin kiittäminen, ylistäminen, palvonta, toisen puolesta rukoileminen tai hiljainen mietiskely. Se muistuttaa meitä siitä, että olemme lopulta riippuvaisia Jumalasta.
Kun lähestymme Jumalaa pyyntöinemme, muistamme, että koko elämä on lahjaa häneltä. Raamattu on täynnä pyyntörukouksia. Jeesuksen opettama Isä meidän -rukouskin on pääasiassa pyyntörukousta ja opettaa meitä anomaan jokapäiväistä leipäämme taivaalliselta Isältä.
Jeesus kehotti meitä lähestymään Isäänsä ujostelematta. ”Pyytäkää, niin teille annetaan. Etsikää, niin te löydätte. Kolkuttakaa, niin teille avataan.” Hän vakuutti, että jokainen pyytävä saa ja etsivä löytää. Hän oli varma, että Jumala haluaa antaa hyvää niille, jotka sitä pyytävät. Samalla hän antoi meille mallin: pyytäjälle ei pidä antaa leivän sijaan kiveä.
Jeesus veti ihmisiä puoleensa kuin magneetti siksi, että hän oli oppinut pyytämään kaikkea Isältään ja eli jatkuvassa yhteydessä häneen. Rukous toi ihmiset hänen luokseen ja vei hänet niiden luokse, jotka muut unohtivat.
Kun pyydät Jumalalta mitä tarvitset, yhteytesi häneen syvenee. Kun pyydät häneltä apua elämäntilanteisiisi, niihin avautuu uusi näkökulma.
Kun annat koko elämäsi hänen rakastaviin käsiinsä, opit, mitä välttämättä tarvitset. Rukous asettaa asiat tärkeysjärjestykseen. Jumala iloitsee, kun luotat ja turvaudut häneen. Rukousvastaus ei kuitenkaan aina ole se, mitä halusit. Usein on tärkeämpää saada uusia tapoja katsoa asioita, saada uudet silmät nähdä ja uudet korvat kuulla.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Gurun opissa: Matka universumin salaisuuksiin
HengellisyysPaleontologi Teilhard de Chardinin matkasta maan ja universumin historiaan ja ihmisen alkuperään tuli samalla hengellinen matka kosmoksen, ihmisen ja lopulta Jumalan sisimpään.