Gurun opissa: Maailman yksinäisin paikka
Kun haluat oppia rukoilemaan ja mietiskelemään, älä etsi esimerkkiä liian kaukaa. Ei ole pakko hakea apua idän uskontojen opetuksista, kun apu löytyy lähempääkin. Lue evankeliumeita. Niistä näet, miten Jeesus rukoili ja miten hän opasti omiaan.
Nopeasti lukien evankeliumeista voi saada sen kuvan, että Jeesus oli jatkuvasti vaeltamassa johonkin, nousemassa veneeseen, opettamassa, julistamassa, parantamassa sairaita, astumassa jonkun kotiin tai väittelemässä vastustajiensa kanssa. Väkijoukot tungeksivat hänen ympärillään. Kun hän oli menossa auttamaan yhtä, toiset jo keskeyttivät hänet avun toivossa.
Jeesuksella oli välillä niin kiire, ettei aikaa tuntunut löytyvän edes syömiseen. Silloin hänelle tuli tarve vetäytyä hiljaiseen ja yksinäiseen paikkaan levähtämään.
Jeesuksen salaisuus oli siinä, että aina kun tarjoutui tilaisuus vetäytyä, hän otti tilaisuudesta vaarin. Evankelista Markus kuvailee ohimennen, miten Jeesus aloitti päivänsä: "Varhain aamulla, kun vielä oli pimeä, Jeesus nousi ja lähti ulos. Hän meni paikkaan, jossa hän sai olla yksin ja rukoili siellä."
Oppilaitaan Jeesus opasti rukoilemaan ennen kaikkea omalla esimerkillään. Kun he pyysivät Jeesukselta rukousta, hän antoi heille rukouksen, jota voi mietiskellä koko elämän ajan: Isä meidän rukouksen.
Jeesus opetti rukoilemaan yksinkertaisesti, vähin sanoin, oleelliseen keskittyen. Hän opasti, että erämaata, autiota ja yksinäistä paikkaa, omaa rukouskammiota, voi kantaa mukana mihin tahansa. Se on maailman yksinäisin ja intensiivisin paikka, sydämen huone, jossa Jumala puhuu meille. Niistä sanoista elämme.
Jaa tämä artikkeli: