Gurun opissa: Maltatko kuunnella ruumistasi?

Gurun opissa: Maltatko kuunnella ruumistasi?

Ruumiisi kertoo, mihin olet uskonut, mitä olet toivonut ja mihin olet pettynyt.

Tuntuuko sinusta luontevalta puhua kehonrakennuksesta, mutta vaikealta ruumiillisuudesta? Ruumista emme palvo, mutta kehoa moni palvoo.

Olet kuitenkin ruumiissasi niin kauan kuin elät. Et pääse siitä mihinkään. Voit vain ehkä yrittää unohtaa sen.

Mutta missä muualla voisit olla hengissä kuin ruumiissasi? Missä muualla voisit hengittää, missä muualla toivoa, pelätä, ahdistua tai tuntea häpeää? Missä muualla voisit pakahtua onnesta ja hyppiä riemusta? Missä muualla riutua ikävästä tai haluta ja himoita jotakin niin, että se tuntuu munaskuissa asti?

Ruumiissasi tunnet loukkaukset ja kiitokset. Siinä elät ja kuolet.

En tiedä ruumiillisempaa kirjaa kuin Raamattu. Sinun ei tarvitse kuin avata Psalmien kirja ja löydät lihaa ja verta olevan ihmisen, joka lankeaa maahan, kääntää katseensa, kohottaa kätensä ja huutaa kohti taivasta tullakseen nähdyksi ja kuulluksi.

Tuska polttaa hänen luissaan. Hänen mielensä murtuu ja sydämensä särkyy. Hänen sielunsa ja ruumiinsa puhkeaa riemuun, kun hän saa avun.

Hän vapisee pyhän edessä, sulkee suunsa ja vaikenee. Hän nostaa kätensä raivosta, kun katsoo vääryyttä ja väkivaltaa. Hän pelkää kuolemaa ja taistelee sairasvuoteella.

Psalmeissa kohtaat myös Jumalan, jolla on silmät, korvat ja suu. Hän näkee ja kuulee. Hän kallistaa korvansa ja vastaa. Hän voi myös vaieta ja kääntää selkänsä, olla kuuro ja mykkä.

Illalla psalmien rukoilija menee levolle ja nukahtaa ja herää sitten uuteen aamuun. Välillä Jumalakin istuutuu, verhoutuu, nukkuu ja herää, ja kääntää sitten taas katseensa ja ojentaa kätensä ja auttaa.

Rukouksessa sinun ei tarvitse käyttää kiertoilmauksia. Saat puhua siitä, mitä juuri sillä hetkellä tunnet ja mitä ruumiissasi koet. Sinun ei tarvitse kieltää valintojasi, peitellä mielialojasi, tukahduttaa tunteitasi eikä paeta ajatuksiasi.

Elämä on jättänyt jälkensä sinuun. Ruumiisi kertoo, mihin olet uskonut ja luottanut, mitä olet toivonut ja rakastanut ja mihin olet pettynyt.

Jumalan edessä ei tarvitse selitellä. Kaikki se, mitä olet, huutaa sinussa Jumalan puoleen.

Jaa tämä artikkeli: