Gurun opissa: Miten löytää oikeat sanat?
Rukous on tavallista puhetta. Jos et löydä sanoja, voit etsiä valmiin rukouksen.
Jumalan ensimmäiset sanat ihmiselle ovat Raamatun alkulehdillä: ”Missä sinä olet?” Mies ja nainen ovat maistaneet paratiisin keskellä kasvaneen puun hedelmiä ja huomanneet olevansa alasti. Jumalan kysymys tavoittaa heidät paratiisin puiden siimeksestä. Tuosta kysymyksestä alkaa ihmisen ja Jumalan välinen vuoropuhelu, joka jatkuu edelleen.
Siitä kaikki rukouskin syntyy. Jumala käyskentelee elämämme poluilla ja huhuilee meitä. Hän kutsuu meitä nimeltä ja pysäyttää meidät.
Jumalan puhuttelu tavoittaa meidät elämämme keskeltä, kuten ensimmäiset ihmiset paratiisissa. Tunnemme itsemme alastomiksi ja meidän tekisi mieli mennä piiloon. Aina ei ole helppo kuulla ja nähdä, missä omassa elämässään on menossa. Rukouksessa väistämättä pysähdymme katsomaan sitä. Ehkä juuri siksi meidän on vaikea löytää aikaa rukoukselle.
Kukaan ei tunne sinua niin kuin Jumala. Hänen edessään voit olla rehellinen. Hänelle voit puhua suoraan. Ei ole ketään toista, jonka sydän on niin avara, että hän ymmärtää kaikkien puhetta.
Rukous on tavallista puhetta. Siinä avunpyynnöt ja ärräpäät elävät rinnakkain. Sinulla on lupa puhua kaikkein vaikeimmista ja pahimmistakin asioista. Saat puhua siitä, mikä on totta. Jos et löydä sanoja, saat vaieta.
Jumala tunnistaa syvimmät tunteesi ja ikäväsi, vaikka sanasi olisivat avuttomia ja takeltelevia. Et tarvitse paljon sanoja. Mutta on hyvä, jos löydät muutamia avainsanoja, jotka kertovat, missä juuri nyt olet elämässäsi menossa.
Jos sinulla ei ole omia sanoja, voit turvautua toisten rukouksiin. Voit etsiä kristittyjen yhteisestä perinteestä rukouksia, jotka ovat eläneet sukupolvien ajan kenties kirkon alkuajoista asti. Sellaiset rukoukset kestävät kulutusta.
Opettele joku sellainen rukous ulkoa. Silloin sinulla on alitajuntaasi painautuneena rukous, joka putkahtaa esiin, kun tarvitset sitä. Tutut rukoukset ohjaavat myös omia rukouksiasi, antavat niille suuntaa ja selkeyttä.
”Herra, opeta minut etsimään sinua, niin kuin sinä etsit minua!”
Pyydän sinua, opeta minua tuntemaan itseni, se joka olen syvimmällä sisimmässäni. Kumarru ylitseni ja tee minusta vahva, että voisin antaa rakkaudestasi jotain eteenpäin veljilleni ja sisarilleni, sinun lapsillesi.
Varhaiskirkon papyruksesta
Sydämeni on levoton, kunnes se löytää levon sinussa.
Augustinus (354–430)
Rakas Herrani, ole sinä kirkas liekki edelläni, ole sinä ohjaava tähti ylläni, ole sinä sileä polku allani, ole sinä hellä paimen takanani, tänään ja aina.
Pyhä Columba (521–597)
Tyynnytä minut, oi Herra, niin kuin tyynnytit myrskyn.Hiljennä minut, oi Herra, varjele minut pahasta. Anna kaiken levottomuuden asettua. Kiedo minut, Herra, omaan rauhaasi.
Kelttiläinen rukous
Rakkaus, opeta minua, hengähdä minussa, vihanta Henki,että minusta kumpuaisi puhdasta vettä, että huokaus kohti hyviä tekoja saisi kyyneleet virtaamaan ja suloinen tuoksu tulvahtaisi pyhästä työstä.
Päivällä tahdon harjoittaa tyyneyden hyvettä ja yöllä voidella kaikki kivut.
Hildegard Bingeniläinen (1089–1179)
Tee minut, Jumalani, nöyräksi vailla teeskentelyä, hilpeäksi vailla kevytmielisyyttä, vakavaksi vailla masennusta tai äreyttä, toimeliaaksi vailla hermoilua, totuudelliseksi vailla saivartelua. Anna minun pelätä sinua vapaana epätoivosta, luottaa sinuun vailla julkeutta, totella väittämättä vastaan, kestää kärsivällisesti vailla napinaa, oikaista naapuriani loukkaamatta häntä, rakastaa häntä esimerkilläni vailla ylemmyyttä.
Tuomas Akvinolainen (1225–1274)
Osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä ja vaarallista on jatkaa matkaa.
Täytä siis minun ikävöimiseni. Tulen luoksesi niin kuin sairas tulee lääkärin luo. Anna, Herra, sydämelleni rauha.
Pyhä Birgitta (1303–1373)
Herra Jeesus Kristus, sinä todellinen, ikuinen ja muuttumaton valo. Ole minun opettajani ja mestarini, minun oppini ja viisauteni. Sinua seuratessani en voi eksyä.
Tuomas Kempiläinen (1379–1471)
Herra, en tiedä, mitä minun pitäisi pyytää sinulta. Sinä yksin tiedät, mitä tarvitsen. Sinä tunnet minut paremmin kuin minä itse tunnen itseni. Isä, anna lapsellesi sitä, mitä hän ei arvaa pyytääkään. Opeta minut rukoilemaan. Rukoile sinä itse minussa.
F. Fénelon (1651–1715)
Jaa tämä artikkeli: