Gurun opissa: Ohjaudutko ulkoa- vai sisältäpäin?

Gurun opissa: Ohjaudutko ulkoa- vai sisältäpäin?

Kun ulkoapäin ohjautuminen lakkaa, voit kokea ihmeen.

Aurinko on vasta nousemassa. Lähden ulos kävelemään. Punarinta helkyttelee lähistöllä. Mustarastas on jo tutussa kuusenlatvassa. Vähän matkaa kuljettuani erotan jostain laulurastaankin riimittelyn.

Peltoaukean reunassa ohitan vanhan omenatarhan. Omenapuut näyttävät unohdetuilta ja iltaansa ehtineiltä. Niiden alusmaa on kuitenkin valkoisenaan valkovuokkoja. Siellä täällä nostaa päätään jokunen sinivuokkokin.

Kenelle linnut livertävät? Laulavatko ne vain laulamisen ilosta? Mistä valkovuokot ovat tuohon putkahtaneet? Ovatko sinivuokot nousseet silkasta olemisen onnesta? Kukat eivät kysy, miksi ne ovat. Ne kukkivat, koska kukkivat.

On vaikea saada kiinni elämäntavasta, joka ei olisi suoritusta, kilpailua ja hyödyn tavoittelua. On vaikea edes rukoilla niin, ettei olisi aina pyytämässä jotakin itselleen tai etsisi onnea itsensä ulkopuolelta.

1200 ja 1300 -lukujen vaihteessa elänyt Mestari Eckhart sanoo: ”Missä luotu loppuu, Jumala alkaa.” Siellä, missä ulkoapäin ohjautuminen lakkaa, Jumala saa mahdollisuuden vaikuttaa sisältä käsin. Se, mitä Jumala koskettaa, muuttuu. Se on ihme.

Rukouksessa avaat sisimpäsi, astut ulos itsestäsi ja saat vain olla armon ihmeellisessä valossa. Mitään muuta Jumala ei kaipaa niin kuin sitä, että hän saisi syntyä sisälläsi.

Mestari Eckhartin mukaan Jumalan rakkaudelle on ominaista se, että hän rakastaa ilman syytä. ”Joka asuu Jumalan luonnon hyvyydessä, asuu hänen rakkaudessaan, eikä tuo rakkaus tunne mitään syytä”, Eckhart kirjoittaa.

Kukka kylpee auringon valossa. Rakkaus elää rakkaudesta. Kumpikaan ei etsi omaa hyötyään. Jos rakastat toista oikeasti, rakastat häntä hänen itsensä tähden. Rakastat häntä sen vuoksi, mitä hän itsessään on, et siksi, mitä häneltä saat.

Jumalaa sinun tulisi rakastaa samoin, ei häneltä saamasi hyödyn tai lohdutuksen takia, vaan hänen itsensä tähden, sen, mitä hän hyvyydessään on. Silloin rakkauden teotkin syntyvät spontaanisti. Ne virtaavat ja pulppuavat elämän lähteestä itsestään.

Jaa tämä artikkeli: