Kuva: Matti Pikkujämsä
Gurun opissa: Rukouksessa olet yhtä kaiken kanssa
Vaikeinta on raivata tilaa rukoukselle. Mutta kun sen teet, rukous annetaan sinulle.
Evagrius oli piispanpoika, josta itsestäänkin olisi voinut tulla piispa. Hän oli saanut hyvän kasvatuksen, ollut Kappadokian terävimpien teologien opissa ja tunsi kaikki ketkä piti tuntea.
Piispa Gregorios kutsui Evagriuksen avukseen vuonna 381 pidettyyn Konstantinopolin ekumeeniseen kirkolliskokoukseen, jossa käytiin kiivasta väittelyä kristillisen uskon sisällöstä. Miehen nousujohteinen ura kuitenkin katkesi, kun hän rakastui kokouksen aikana korkean virkamiehen vaimoon.
Skandaalin välttääkseen Evagrius pakeni Jerusalemiin. Hän vietti siellä vuoden ystäviensä luona ja lähti sitten heidän rohkaisemana Egyptin erämaahan ja ryhtyi munkiksi.
Hän oli kahden kokeneen erämaaisän ohjauksessa kymmenen vuotta. Sinä aikana hän opetteli tutkimaan niitä ulkoisia ja sisäisiä tekijöitä, jotka estivät häntä rauhoittumasta Jumalan edessä. Rauhoittumisen sisäisiä esteitä hän ei nimittänyt synniksi, vaan ajatuksiksi.
Evagriuksesta kasvoi vähitellen syvällinen sielunelämän tuntija, jonka luokse tultiin kaukaakin kysymään neuvoa. Hän kirjoitti aiheesta myös kirjoja. Yksi näistä kirjoista on nimeltään Rukouksesta. Siinä on pysäyttävän ajatonta pohdintaa.
Rukous on mielen sisäistä puhetta Jumalalle. Mutta miten mielen saisi viritetyksi oikealle taajuudelle niin, että voisi ilman häiritseviä ajatuksia keskustella Jumalan kanssa? Tätä pohti Evagrius aikanaan.
Rukous on suorin tie Jumalan luo ja välittömin yhteys kaikkeen, minkä keskellä elämme.
Meille on tuttua, miten helppo on jäädä yötä myöten roikkumaan netin ääreen, selailla tapahtumia ja vaihtaa viestejä. Vaikeampi on sulkea laitteet ja rauhoittua.
Erämaan munkin piti nousta puolen yön aikaan rukoushetkeen, jossa hän luki 12 psalmia. Kun väsytti, oli kiusaus jättää se väliin. Evagrius kehotti silloin ajattelemaan kaikkia yötyöläisiä. Hän kehotti ajattelemaan myös muita munkkeja, joiden oli noustava yölliseen rukoushetkeen. Joku heistä seisoi, joku kumarsi päänsä, joku polvistui. Joku huokasi väsymyksestä, joku nousi itku silmissään, jonkun ruumista riudutti kipu.
"Nouse siis ylös, siunaa itsesi ristinmerkillä, kokoa ajatuksesi, ole valmiustilassa, katso häntä, jota rukoilet ja aloita", Evagrius kirjoitti viitaten kammion seinällä olevaan ristiin, jonka edessä munkki rukoili.
Kun kaikki sujui hyvin, munkki luki rauhassa psalmit läpi ja meni takaisin nukkumaan. Jos ajatus karkasi, hänen tuli palata lukemiseen tai pitää lyhyt tauko ja rukoilla hiljaa mielessään, että olo rauhoittuisi, ja sitten jatkaa lukemista.
Sinun ei tarvitse nousta rukoilemaan keskellä yötä, niin kuin munkit tekivät. Rukous on silti suorin tie Jumalan luo ja välittömin yhteys kaikkeen, minkä keskellä elämme. Saat kääntää katseesi pois niistä voimista, jotka repivät sinua hajalle, ja katsoa Häntä, joka kokoaa kaiken yhteen. "Rukouksessa näet itsesi ja olet yhtä kaiken kanssa", väitti Evagrius.
Vaikein työ on tehty, kun olet raivannut tilaa rukoukselle. Sen jälkeen rukous annetaan sinulle.
Pidä pieni paastoviikko
Ensimmäisestä adventtisunnuntaista alkaa pieni paasto. Silloin on hyvä antaa aikaa rauhoittumiselle ja rukoukselle.
Aloita aamusi psalmilla. Lue päivittäin psalmia 25: "Sinun puoleesi, Herra, minä käännyn. Jumalani, sinun apuusi minä luotan."
Rauhoita päivittäinen lounashetki ja siunaa ruokasi.
Rauhoita iltasi. Kun vielä olet virkeä, lue uudestaan aamun psalmi ja hiljenny iltarukoukseen.
Päätä pieni paastoviikko menemällä sunnuntaina messuun.
Ohjaajana Isä Evagrius
Evagrius Ponticus oli kristitty munkki ja askeetti. Hän oli syntynyt vuonna 345 nykyisen Turkin alueella sijaitsevassa Kappadokiassa, jonka kuuluisat hengelliset isät Basileios Kesarealainen ja Gregorios Nazianzilainen olivat hänen opettajiaan ja ystäviään.
Evagrius oli taitava kalligrafi ja kirjoittaja. Hän oli perehtynyt teologiaan ja filosofiaan ja oli mukana toisessa ekumeenisessa kirkolliskokouksessa Konstantinopolissa vuonna 381.
Kielletyn rakkauden vuoksi Evagrius joutui kuitenkin jättämään kaupungin. Hän lähti ensin Jerusalemiin ja sieltä Egyptin erämaahan, jossa vietti loppuelämänsä munkkina. Hän kuoli vuonna 399.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Pentti Hiltunen on entisöinyt 400 erilaista fonttia – Suomesta ei varmasti löydy hänen vertaistaan
Hyvä elämäUusi fontti olisi maksanut kymppitonnin, jolloin Pentti Hiltunen turvautui kopiokoneeseen.