null Pentti Hiltunen on entisöinyt 400 erilaista fonttia – Suomesta ei varmasti löydy hänen vertaistaan

Ensimmäisten tietokoneiden mukana tuli kahdesta kolmeen eri fonttia. Kun Hiltunen halusi fontteja lisää, hän alkoi hommiin ja restauroi 400 fonttia.

Ensimmäisten tietokoneiden mukana tuli kahdesta kolmeen eri fonttia. Kun Hiltunen halusi fontteja lisää, hän alkoi hommiin ja restauroi 400 fonttia.

Hyvä elämä

Pentti Hiltunen on entisöinyt 400 erilaista fonttia – Suomesta ei varmasti löydy hänen vertaistaan

Uusi fontti olisi maksanut kymppitonnin, jolloin Pentti Hiltunen turvautui kopiokoneeseen.

– Mitä yhteistä on perinteisellä heinäpellolla ja kirjapainolla? Pentti Hiltunen arvuuttelee ja vastaa hetken kuluttua itse.

– Niissä molemmissa on latoja.

85-vuotiaalla miehellä juttu luistaa vauhdikkaasti. Vuosikymmenet vain vilisevät puheessa. Juttujensa väliin hän tiputtelee vitsejä ja nauraa makeasti päälle.

Hiltunen haluaa kertoa, miksi hän on kiertänyt ympäri Uuttamaata kalligrafianäyttelynsä kanssa. Sitä varten on matkustettava ajassa 70 vuotta taaksepäin.

Latojan työ ei kiinnostanut

Tarina alkaa Valtioneuvoston kirjapainosta. Hiltunen pääsi 1940-luvulla painotalon juoksupojaksi, "tsuppariksi".

Edessä siinsi latojan työ, mutta se ei kuitenkaan Hiltusta kiinnostanut. Latoja joutui koko päivän työskentelemään seisten ja pöydän reuna oli täynnä latojan niistämää limaa.

– Sain mahdollisuuden lähteä piirtämään Maanmittaushallituksen kivipainoon. Kolmen viikon koeaikana testattiin, että käden ja silmän motoriikka on kunnossa, Hiltunen kertoo.

Siitä alkoi neljän vuoden oppisopimus. Sinä aikana hän oppi, miten sopivalla musteen ja veden yhdistelmällä saadaan syntymään kuva painettavalle pinnalle.

Hiltusen oppi-isä teki omien töidensä ohessa firapelitöinä muun muassa hintalappuja ja tarroja silkkipainoille. Myös Hiltunen pääsi piirtämään oppi-isänsä ylimääräisiä töitä.

– Graafikko suunnitteli työt ja minä hoidin ne painokuntoon. Sovin silkkipainojen kanssa, että näen, mitä tekemistäni malleista syntyi, Hiltunen kuvailee.

Hän keräsi piirtämänsä viirit, kortit ja etiketit yhteen. Niistä kertyi "hemmetinmoinen" kirja.

Ei löydy toista niin hullua, joka restauroisi 400 fonttia.

Ääkköset uupuivat

Kun oppi-isä lähti Amerikkaan, Hiltunen peri hänen asiakassuhteensa. Ensin hän teki töitä kotona, mutta melko pian pystyssä oli oma yritys. Helsingin Lito-Kuva työllisti parhaimmillaan 15 työntekijää.

– Hankimme tosi suuren projisointikameran ja kehityskoneen. Sillä sai tuotettua 100 neliötä valmista filmiä yhdessä työpäivässä, Hiltunen kertoo.

Samoihin aikoihin markkinoille tulivat ensimmäiset tietokoneet, joilla pystyi käsittelemään tekstiä ja kuvia. Tietokoneen mukana tuli kahdesta kolmeen eri fonttia. Lisäkirjasimet maksoivat noin 10 000 markkaa kappaleelta.

Hiltunen päätti, että hän ei maksa fonteista. Hän suurensi kopiokoneella tai reprokameralla kirjasimet suureen kokoon. Sitten hän siisti suurennoksen tai tekstasi kirjaimet kokonaan uudestaan.

Usein hän joutui samalla luomaan uutta. Ulkomaisista fonteista puuttuivat ääkköset ja satunnaisesti myös numerot.

– Siitä sain kimmokkeen typografia- ja kalligrafiamallien restaurointiin. Ei löydy toista niin hullua, joka restauroisi 400 fonttia, Hiltunen toteaa.

Kiitoksen paikka

Lito-Kuva meni konkurssiin 1990-luvun lamassa. Hiltunen menetti rivitaloasuntonsa Helsingin Laajasalosta, mutta innostus kirjasimiin säilyi.

Nykyään hän asuu yhdessä Sirkka-vaimonsa kanssa rivitalossa Vantaan Koivukylässä. Heidän asuntonsa on kuin taidegalleria: seinät pursuavat öljyvärimaalauksia ja painotöitä.

Tarina alkaa olla lopussa. Päivälehden museon kanssa on jo alustavasti sovittu, että kokoelma siirtyy museolle Hiltusen kuollessa.

Sitä ennen Hiltunen on kiertänyt kaikki lähiseudun kirjastot kalligrafianäyttelynsä kanssa. Syyskuussa näyttely kootaan Rekolan kirkkoon.

Lopussa on kiitoksen paikka.

– Vaimoni on pitänyt huushollia pystyssä, jotta minulla on ollut mahdollisuus tehdä omia juttujani.

Mikä ihmeen typografia ja kalligrafia?

Typografialla tarkoitetaan laaja-alaisesti tekstin, tekstielementtien ja kirjainten sommittelua sekä itse kirjainmerkkien suunnittelua.

Kalligrafialla tarkoitetaan korutekstausta tai kaunokirjoitustaidetta.

Lähteet: Helsingin Kivipaino ja Saavutettava.fi

Jaa tämä artikkeli:

Toimitus suosittelee

Kirjaston kotipalvelu tuo kirjakassin liikuntarajoitteisen kotiin

Hyvä elämä

Kotipalvelu on ollut käytössä 30 vuotta, mutta moni ei tiedä siitä mitään.




Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.