null Gurun opissa: Seimen äärellä voit löytää levon

Kuva: Matti Pikkujämsä

Kuva: Matti Pikkujämsä

Hengellisyys

Gurun opissa: Seimen äärellä voit löytää levon

Sydämeni on levoton, kunnes se löytää levon sinussa, rukoili nuori Augustinus.

Maailmankuulun omakerrallisen teoksensa Tunnustukset alussa Augustinus kirjoittaa usein lainatut sanansa: "Sinä olet luonut meidät itsellesi, ja levoton on sydämemme, kunnes se sinussa löytää levon."

Nämä sanat ovat pikemmin rukoushuudahdus kuin seestynyt ilmaus rauhan löytämisestä. Ne kuvaavat hyvin tietä, jonka nuori Augustinus oli kulkenut, mutta myös matkaa, joka hänellä vielä oli edessään.

Augustinus kertoo, miten hän nuoruuden etsinnän jälkeen palaa äitinsä uskoon. Tunnustukset päättyy haikeisiin tunnelmiin Ostian rannikolle Italiassa. Siellä poikaansa Pohjois-Afrikasta seurannut äiti Monica kuolee. Hän ehtii kuitenkin nähdä, miten hänen rukouksensa on kuultu, kun Augustinus saa kasteen yhdessä poikansa kanssa.

Äidin ja pojan suhde oli läheinen. Augustinus ei kuitenkaan piirrä äidistään eikä itsestään ihannekuvaa. Hän kuvaa Monican rukoilevana, huolehtivana ja poikansa harharetkiä tuskailevana äitinä. Aikuistuttuaan Augustinus pyristelee hänestä eroon, mutta äidin ote on vahva.

Opintojensa alkuaikoina Karthagossa Augustinus rakastuu kristittyyn tyttöön, jonka kanssa hän elää viisitoista vuotta ja saa pojan. Suhde päättyy kuitenkin eroon Italiassa, kun Augustinuksen työura on avautumassa. Osaltaan asiaan vaikuttaa äiti, joka on löytänyt pojalleen mielestään sopivamman aviopuolisoehdokkaan.

Rakastettu väistyy ja palaa Afrikkaan. Yhteinen poika jää Augustinuksen hoiviin, mutta kuolee ennen kuin ehtii täyttää kaksikymmentä vuotta.

Kaikista näistä kokemuksista syntyy merkittävä teologi ja saarnaaja.

Avioliittoa Augustinus ei lopulta solmi kenenkään kanssa. On ehkä rohkeaa sanoa, että yksi nainen hänelle jää ylitse muiden: Neitsyt Maria, Jeesuksen äiti.

Joulupäivän saarnassaan Augustinus toteaa, ettei järki voi käsittää sitä, miten Jumala itse pukeutui lihaan ja syntyi neitsyt Mariasta. Hän muistuttaa, että kun katsot Jeesusta Marian sylissä, näet koko luomakunnan Vapahtajan.

 

Kun katsot seimen lasta, alat aavistaa, miten ihmeellinen Jumala on.

 

"Herran äiti kantoi häntä kohdussaan, kanna sinä vuorostasi häntä sydämessäsi", kehottaa Augustinus. Kun katsot seimen lasta, alat aavistaa, miten ihmeellinen Jumala on. Hän, joka ei mahdu taivaan avaruuksiin, syntyy ihmiseksi eläinten suojaan. Augustinus käyttää jopa karkeaa kuvaa: "Hänet pantiin seimeen meidän rehuksemme."

Jeesus syntyi, että me syntyisimme uudestaan. Me saamme mennä seimen äärelle katselemaan, kuuntelemaan ja ihmettelemään. Silloin voi tapahtua ihme: Kristus syntyy sisällämme.

Joulurukous

"Jeesus Kristus, Vapahtajani. Niin kuin sinä kerran synnyit Neitsyt Mariasta, synny tänään minun sydämessäni, tule sinne asumaan. Avarra sydämeni, luo sinne itsellesi tila tulla. Auta minua ottamaan sinut vastaan iloiten ja anna minulle levollinen rauha. Avartukoon sydämeni sinun rakkaudestasi rakastamaan muita. Anna rauha kaikille luoduillesi."

Ohjaajana Augustinus

Augustinus syntyi vuonna 354 vaatimattomiin oloihin Pohjois-Afrikassa, nykyisen Algerian alueella. Hänen äitinsä oli kristitty ja isänsä otti vastaan kasteen ennen kuolemaansa.

Rikkaan mesenaatin avustuksella Augustinus opiskeli puheoppia ensin Karthagossa ja sitten Roomassa ja sai 30-vuotiaana puhetaidon opettajan paikan Milanosta. Siellä hän liittyi piispa Ambrosiuksen kastekouluun ja kääntyi kristityksi. 390-luvulla hänestä tuli Hippon satamakaupungin piispa, jossa virassa hän toimi kuolemaansa saakka vuoteen 430.

Augustinus on läntisen kirkon merkittävin kirkkoisä ja tärkeimpiä teologeja. Hänen tunnetuin teoksensa on Tunnustukset. Augustinuksen saarnoja on ilmestynyt teologian tohtori Timo Nisulan suomentamina kokoelmassa Saarnoja (Kirjapaja 2005).

Jaa tämä artikkeli:

Toimitus suosittelee

Varhaisimmat joululaulut kirjoitti diakoni, jonka mielestä köyhyys on rikkautta parempi elämäntapa

Hengellisyys

Varhaisimmat tähän päivään säilyneet jouluhymnit ovat peräisin 300-luvulla eläneen Efraim Syyrialaisen kynästä. Joukossa on muun muassa Marian tuutulauluja Jeesus-lapselle.



Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.