Tuomas Tiirinki äänesti ennakkoon Triplassa Pasilassa. Vaalitoimitsijoina toimivat Mikaela Weckman ja Anu Heinänen (edessä).
Helsingissä seurakuntavaalien äänestysprosentti nousi: 12,07 prosenttia kävi uurnilla – vilkkaimmin äänestettiin Munkkiniemessä
Seurakuntavaaleissa äänesti 31 791 helsinkiläistä. Munkkiniemessä oli Helsingin korkein äänestysaktiivisuus: 16,6 prosenttia seurakuntalaisista halusi äänestää.
Kaikkien helsinkiläisten seurakuntien äänestysprosentti nousi viime vaaleista. Helsingin suomen- ja ruotsinkielisten seurakuntien vaaleissa äänesti alustavien tietojen mukaan yhteensä 31 791 äänioikeutettua.
Äänestysprosentti nousi Helsingissä ja oli 12,07. Viime vaaleissa vuonna 2022 Helsingin äänestysprosentti oli 10,03 ja sitä edellisissä vaaleissa vuonna 2018 äänestysprosentti oli 11,3.
– Tulos kertoo siitä, että yhä useampi helsinkiläinen haluaa vaikuttaa siihen, millainen kirkko Helsingissä on tulevaisuudessa, Helsingin vaalipäällikkö Riikka Myllys iloitsi tuloksesta vaali-iltana.
Munkkiniemen seurakunnassa äänestettiin kaikista vilkkaimmin ja 16,6 prosenttia äänioikeutetuista kävi uurnilla.
Lauttasaaren seurakunnassa äänestysaktiivisuus kasvoi selvästi edellisvaaleista ja äänestysprosentti oli nyt 16,4 (2022: 13,9). Lauttasaaressa varsinaisena vaalipäivänä uurnilla kävi 757 henkilöä, ja ennakkoon annettiin 972 ääntä.
Haagan seurakunta sijoittui äänestysaktiivisuudessa kolmannelle sijalle ja siellä äänestysprosentti oli 15.
Kannelmäen seurakunnassa äänestettiin edelliskertaa vilkkaammin. Nyt äänestysprosentti oli 14,2 (2022: 10,4).
Roihuvuoren seurakunnassa äänestysprosentti on alustavien laskujen mukaan 13 (2022:11,2). Ääniä annettiin yhteensä 1819. Ennakkoääniä oli 906, varsinaisena vaalipäivänä ääniä oli 913.
Oulunkylän seurakunnan äänestysprosentti on alustavan laskennan mukaan 12,2 (2022: 9,9). Ennakko- ja kotiäänestyksessä tuli 986 ääntä ja varsinaisena vaalipäivänä Oulunkylän kirkolla kävi 981 äänestäjää.
Vuosaaren seurakunnassa alustava äänestysprosentti on 11,7. Äänestysprosentti nousi edellisvaaleista, jolloin 9,5 prosenttia äänioikeutetuista äänesti.
Pitäjänmäen seurakunnassakin äänestysprosentti kasvoi hitusen ollen nyt 11,39 (edellisissä vaaleissa 11,1). Äänensä antoi 804 henkilöä, joista 379 varsinaisena vaalipäivänä.
Kallion seurakunnassa alustava äänestysprosentti oli 10,9 (2022:9,25) ja ääniä annettiin 1784. Ennakkoon annettiin 927 ääntä ja varsinaisena vaalipäivänä 857 ääntä.
Mikaelin seurakunnassa äänestysprosentti oli 9,26 (2022: 8,3).
Ruotsinkielisistä seurakunnista Matteuksen seurakunnassa ääntään käytti 14,3 prosenttia äänioikeutetuista.
Helsingissä äänestettiin edustajia sekä yhteiseen kirkkovaltuustoon että seurakuntien paikallisiin seurakuntaneuvostoihin toimikaudelle 2027–2030.
Yhteinen kirkkovaltuusto on koko Helsingin seurakuntayhtymän ylin päättävä elin ja käsittelee kaikkia Helsingin seurakuntia koskevia asioita. Se päättää muun muassa kirkollisveron suuruudesta, toiminta- ja taloussuunnitelmasta sekä kirkkojen rakentamisesta ja korjaamisesta.
Helsingissä yhteisessä kirkkovaltuustossa on tällä hetkellä 91 päättäjää, mutta luottamushenkilöiden määrää on vähennetty alkavalle kaudelle. Näissä vaaleissa päättäjiä kirkkovaltuustoon valittiin 85, joista suomenkielisistä seurakunnista 75 ja ruotsinkielisistä 10.
Seurakuntavaalien ennakkoäänestys päättyi viikko sitten lauantaina. Ennakkoääniä Helsingissä annettiin 17 974, mikä oli noin 15,3 % enemmän kuin vuoden 2022 vaaleissa (15 590 ennakkoääntä). Äänistä 57 prosenttia annettiin ennakkoon, 43 prosenttia äänistä annettiin vaalipäivänä sunnuntaina.
Artikkeli päivittyy. Lue lisää: kirkkojakaupunki.fi/vaalit
Näin kirkkopäättäjät valittiin
Helsingissä valittiin jäseniä sekä oman seurakunnan seurakuntaneuvostoon että yhteiseen kirkkovaltuustoon.
Oranssilla lapulla äänestettiin oman seurakuntaneuvoston ehdokasta ja valkoisella lapulla äänestettiin yhteisen kirkkovaltuuston ehdokasta. Seurakuntaneuvostoihin valitaan jäseniä yhteensä 268, joista 230 on suomenkielisten ja 38 ruotsinkielisten seurakuntaneuvostojen jäseniä.
Äänet lasketaan samoin kuin kunnallisissa ja valtiollisissa vaaleissa eli omien henkilökohtaisten äänten lisäksi läpimenon mahdollisuuteen vaikuttavat koko listan saamat äänet.
Uusi yhteinen kirkkovaltuusto aloittaa neljä vuotta kestävän työnsä tammikuussa 2027. Se valitsee keskuudestaan jäsenet yhteiseen kirkkoneuvostoon. Neuvosto valmistelee yhteisen kirkkovaltuuston kokoukset ja panee toimeen sen päätökset.
Yhteisen kirkkoneuvoston toimikausi on kaksi vuotta, joten sen jäsenet valtuusto valitsee uudelleen myös kauden puolivälissä. Eli kaudelle 2027–2030 valittu valtuusto valitsee neuvoston ensin vuosille 2027–2028 ja uudelleen vuosille 2029–2030.
Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajan puolestaan valitsee Helsingin tuomiokapituli, Nyt tehtävässä toimii Pitäjänmäen seurakunnan kirkkoherra Maika Vuori ja kaudella 2027–2028 Töölön seurakunnan kirkkoherra Hilkka Niemistö.
Kuva: Maija Saari
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Seurakuntavaalien äänestysprosentti nousi suurissa kaupungeissa
AjankohtaistaEvankelis-luterilaisen kirkon seurakuntavaaleissa äänestettiin viime vaaleja vilkkaammin pääkaupunkiseudulla ja muissakin suurissa kaupungeissa.
