Kuvat: Helsingin hiippakunta ja Thinkstock
Helsingin kirkolliskokousedustajia kiinnostavat evankeliumi ja rakenneuudistus
Jumalan armo, seurakuntarakenneuudistus ja avioliittolaki. Ne ovat mielessä monella Helsingin hiippakunnan kirkolliskokousedustajalla.
Viime viikolla valittiin luterilaisen kirkon uusi eduskunta. Kirkolliskokous päättää Suomen luterilaisen kirkon opista ja työstä. Kirkolliskokouksessa on 64 maallikko- ja 32 pappisedustajaa, Helsingin hiippakunnasta kahdeksan maallikkoa ja neljä pappia. Maallikoista eniten ääniä saivat Sami Ojala ja Jouko Jääskeläinen, papeista Arto Antturi ja Jaana Hallamaa.
Kirkko ja kaupunki tiedusteli uusilta edustajilta heidän näkemyksiään kirkosta ja kirkolliskokouksesta. Jarmo Leppiniemeä ei tavoitettu.
Rakenneuudistus ja eläkepommi
Edustajilta kysyttiin kahta tärkeintä asiaa, joista kirkolliskokous alkavalla kaudella päättää. Kahdeksan edustajaa mainitsee niin sanotun seurakuntarakenneuudistuksen. Pyrkimyksenä on yksinkertaistaa kirkon rakenteita, tehostaa hallintoa ja säästää rahaa.
– Kyseessä on äärimmäisen tärkeä asia. En osaa sanoa toista yhtä isoa, Arto Antturi vastaa.
Katri Korolainen, Jaakko Weuro, Johanna Korhonen, Reino Halonen ja Kirsi Hiilamo pitävät kirkon käsitystä avioliitosta yhtenä kauden tärkeimmistä kysymyksistä. Paula Lehmuskallion mielestä tasa-arvo kirkossa on yksi kauden ydinasioista.
Kirkolla on 3,5 miljardin euron eläkevelka. Olemme puilla paljailla.
– Sami Ojala
– Että jokainen tuntisi olevansa hyväksytty ja saavansa kirkolta sen, mitä tarvitsee, Lehmuskallio sanoo.
Sami Ojala toteaa, että kirkon eläkeasiat ovat pommi, johon täytyy reagoida.
– Kirkolla on 3,5 miljardin euron eläkevelka. Olemme puilla paljailla. Tämä on kirkon suurin taloudellinen kysymys.
Marjaana Toiviaisen mielestä yksi tärkeimmistä teemoista on globaalina kirkkona toimiminen, Jaana Hallamaan mielestä taas se, miten kirkko vastaa yhteiskunnan turvallisuusrakenteiden murtumiseen.
Määräenemmistö jakaa mielipiteitä
Kirkolliskokouksessa monia asioita ei ratkaista pelkällä enemmistöllä. Kun asia koskee uskoa ja oppia, kirkollisia kirjoja, kirkkolakia tai kirkkojärjestystä, päätökseen tarvitaan kolme neljäsosaa äänistä. Käytäntöä on kritisoitu siitä, että se hidastaa päätöksentekoa. Kysymys jakaa Helsingin edustajien mielipiteitä. Reino Halonen, Arto Antturi ja Jouko Jääskeläinen pitäisivät päätöksenteon nykyisellään.
– Raamattu ja tunnustukset ovat se perusta, jolla kirkko lepää. Niiden muuttaminen enemmistöllä ei ole oikein. Se on muuten aivan tuuliajolla koko homma, Halonen vastaa.
Meidän on turha istua kirkolliskokouksessa vuodesta toiseen ihmettelemässä päätöksenteon hankaluutta.
– Johanna Korhonen
Johanna Korhonen, Paula Lehmuskallio ja Marjaana Toiviainen poistaisivat kolmen neljäsosan vaatimuksen.
– Se on halvauttava systeemi. Meidän on turha istua kirkolliskokouksessa vuodesta toiseen ihmettelemässä päätöksenteon hankaluutta, Korhonen toteaa.
Korhonen liudentaisi vaatimuksen kahteen kolmasosaan. Samoilla linjoilla ovat Jaana Hallamaa, Katri Korolainen, Kirsi Hiilamo ja Sami Ojala. Ojalan, Hiilamon ja Jaakko Weuron mielestä määräenemmistöpäätökset pitäisi myös rajata vain uskoa ja oppia koskeviin kysymyksiin.
– Aika taiten pitää teologisoida, että rakennusten suojelu liittyy uskoon, Ojala kuittaa.
Enemmistö haluaisi kirkon vihkivän homoparit
Ensi vuonna astuu voimaan sukupuolineutraali avioliittolaki. Näkemykset siitä, mitä kirkon pitäisi silloin tehdä, jakavat edustajien mielipiteitä. Paula Lehmuskallion, Jouko Jääskeläisen, Reino Halosen ja Arto Antturin mielestä kirkon ei tulisi ainakaan vielä vihkiä samaa sukupuolta olevia pariskuntia avioliittoon. Muiden seitsemän vastaajan eli enemmistön mielestä vihkiminen kannattaisi.
– Kun olen eduskunnassa ollut, niin yleinen henki on ollut, että uusi avioliittolakihan ei sitten kirkkoa koske, Jääskeläinen kertoo.
Marjaana Toiviainen olisi pitkällä tähtäimellä valmis luopumaan vihkioikeudesta. Kirsi Hiilamo toteaa, ettei avioliitto ole pelastuskysymys.
Tärkeintä on levittää sanaa armollisesta Jumalasta nimenomaan diakonian keinoin.
– Katri Korolainen
– Tavoitteena pitää olla se, että kirkko vihkii avioliittoon samaa sukupuolta olevat. Ensin kirkon pitää kuitenkin päättää, miten kohdata ne, jotka ensi vuonna vihitään siviiliavioliittoon, Jaakko Weuro vastaa.
Jaana Hallamaata kysymys ärsyttää.
– En pidä siitä, että tämä kysymys nostetaan esille. Se ei ole kirkon opin kysymys eikä keskeinen kysymys. Kirkollisen median ei pitäisi vääristellä asioita niin, että kaikki on päivittelyä ja kauhistelua. Se on vastenmielistä ja vahingollista.
Kirkon ydin on evankeliumi
Kaikkien vastanneiden näkemykset kirkon tärkeimmästä tehtävästä ovat lähellä toisiaan: ilosanoma, evankeliumi, Jumalan armo.
– Tärkein tehtävä on kertoa ilosanomaa Jeesuksesta ihmisille. Hengellisesti sanottuna evankeliumin julistaminen, mutta se on kirkkojargonia, jota monet eivät ymmärrä, vastaa Sami Ojala.
– Tärkeintä on levittää sanaa armollisesta Jumalasta nimenomaan diakonian keinoin. Pelkkä saarnaaminen ei riitä, toteaa Katri Korolainen.
Korjaus 15.2. kello 12:30: Kirkon eläkevelan suuruus korjattu.
Kello 14:20: Marjaana Toiviaisen kantaa samaa sukupuolta olevien parien kirkolliseen vihkimiseen tarkennettu.
Arvot piilottelevat nimien takana
Kirkolliskokoukseen valittiin Helsingistä ehdokkaita viideltä listalta. Tällaisia ne ovat:
* Tulkaa kaikki on liberaali kirkon uudistajien joukko, joka tunnetaan myös seksuaalivähemmistöjen puolustajana. Motto kuuluu "Kristuksen kirkko on kaikille".
* Viinipuun ideana on haastaa jäsenensä olemaan kirkko. Viinipuun mielestä kirkon avaimia ja tiloja pitäisi antaa nykyistä enemmän tavallisille seurakuntalaisille luottamuksen hengessä. Radikaalit ja vastakulttuuriset teot ovat kirkon tuntomerkki. Vastuuta lähimmäisistä ja luodusta maailmasta ei voi ulkoistaa.
* Elävä kirkko kaupungissa korostaa, että kirkon on puhuttava Jumalasta, armosta ja pelastuksesta. Kirkon omat erimielisyydet eivät saa hämärtää sanoman ydintä. Valitsijayhdistys on keskitien kulkija, joka haluaa yhdistää eri tavoin ajattelevia kirkon jäseniä.
* Usko ja yhteys korostaa sitoutumista Raamattuun. Valitsijayhdistys haluaa säilyttää miehen ja naisen välisen avioliiton ainoana kirkollisesti siunattavana parisuhteen muotona.
* Kaikkien kirkko on helsinkiläisten pappien yhteislista, joka lupaa tuoda kirkolliskokoukseen seurakuntatyön tuntemusta, tajua pääkaupunkiseudun arjesta sekä teologista, toiminnallista ja hallinnollista osaamista.
Pihla Tiihonen
Jaa tämä artikkeli:
