Tulot Töölöön. Töölössä on useita Helsingin seurakunnille testamentattuja asuntoja. Yksi niistä sijaitsee tässä Tunturikatu 3:n talossa. Asunnosta saadaan jatkuvaa tuloa, jonka testamenttaaja on määrännyt käytettäväksi Töölön seurakunnan vanhusten hyväksi. Kuva: Esko Jämsä

Ajankohtaista

Helsingin seurakunnille on testamentattu omaisuutta niin sivistyneille vanhuksille kuin diakoniatyöhön

Testamenttirahastojen arvo oli viime vuonna yli 14 miljoonaa euroa. Testamentattu asunto tuottaa vuosikymmeniä.

11.11.2016 09:20
Juho Kankaanpää Salla Korpela

Helsinkiläiset testamenttaavat kotiseurakunnilleen esimerkiksi pankkitalletuksia, pörssiomaisuutta ja asuntoja. Helsingin seurakuntayhtymän testamenttirahastojen arvo oli viime vuonna yli 14 miljoonaa euroa. Yhtymä rahastoi ja sijoittaa perityn varallisuuden. Viime vuonna testamenttirahastot tuottivat 650 000 euroa, josta vajaa 600 000 euroa käytettiin testamenteissa määrättyihin kohteisiin.

Tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra Matti Poutiainen kertoo, että testamenttaajat ovat useimmiten aktiivisia seurakuntalaisia, joilla ei ole lapsia. Seurakunta saa testamentteja muutaman vuoden välein, ja niiden arvo vaihtelee paljon.

– Testamenttaaja voi olla jopa varaton, jolloin varat eivät riitä edes hautajaisten järjestämiseen. Esimerkki toisesta ääripäästä on testamentattu asuinhuoneisto, joka voi olla satojen tuhansien eurojen arvoinen.

Töölössä oma tukisäätiö

Töölön seurakunnan kirkkoherra Auvo Naukkarinen kertoo, että viimeisen kymmenen vuoden testamentit voi laskea yhden käden sormilla. Vuosikymmeniä sitten perityt omaisuudet voivat kuitenkin tuottaa sijoitettuna edelleen. Töölön seurakunnan testamenttien käyttöpääoma on noin kaksi miljoonaa euroa.

Taivallahden ja Töölön seurakuntien yhdistyminen kasvatti testamenttien määrää. Töölön testamenttivarallisuutta on myös kahdessa säätiössä ja yhdessä rekisteröidyssä yhdistyksessä.

Esimerkiksi Töölön seurakunnan tukisäätiön varallisuus muodostuu pääasiallisesti 15 asunnosta, joita vuokrataan. Alun perin säätiö perustettiin takaamaan, että testamentatut rahat päätyvät varmasti kotiseurakunnalle.

– Vielä 50 vuotta sitten seurakuntien keskitetty yhteistalous oli vahvempi. Uhkana oli, että lahjoitukset kilahtavat seurakuntien yhteiseen kassaan, kertoo tukisäätiön hallituksen puheenjohtaja Osmo Moisio.

Vaikka nykyään pelko on aiheeton, säätiö on jatkanut toimintaansa. Se myöntää vuosittain joitakin kymmeniä tuhansia euroja Töölön seurakunnan anomiin käyttötarkoituksiin.

– Säätiössä valta on seurakunnan käsissä. Säännöt määräävät, että valtuuskuntaan kuuluu seurakunnan työntekijöitä ja luottamushenkilöitä.

Testamenttien säädökset osin vanhentuneita

Usein testamenttiin sisältyy ehto hautapaikan ylläpidosta. Testamenttaajat saattavat myös määritellä varojen käytön yksityiskohtaisesti, mikä aiheuttaa päänvaivaa. Esimerkiksi Töölön seurakunta peri vuonna 1959 rahaa "varattomien sivistyneitten vanhusten auttamiseksi".

– Sivistystä emme pysty mittaamaan, Auvo Naukkarinen sanoo.

1950-luvun taitteessa Tuomiokirkkoseurakunnalle testamentattiin varallisuutta, joka määrättiin kanttori-urkurien leskille tai turvattomille tyttärille. Yksityiskohtaista testamenttia ei voitu toteuttaa sellaisenaan, vaan varat käytettiin diakoniatyöhön.

– Toisinaan on syntynyt tilanteita, joissa testamentin jättäjän hyvä tarkoitus ei enää vastaa päivän tarpeita. Tällöin seurakunnan tai yhtymän päättävät elimet ratkaisevat, miten varat käytetään testamentin määräysten puitteissa, kertoo Helsingin seurakuntayhtymän hallintojohtaja Jussi Muhonen.

Evankeliumin julistaminen, sakramenttien jakaminen ja laupeudentyö ovat kirkon 2000-vuotisen kulttuurin ydin. Näihin töihin ihmiset haluavat lahjoittaa varojaan.

Matti Poutiaisen mukaan omaisuutta ei tulisikaan testamentata tarkoin rajattuun kohteeseen, sillä tilanteet muuttuvat. Varoja ei kannata osoittaa uuden viran perustamiseen tai tilan vuokraamiseen.

– Kun varat loppuvat, alkanut toiminta jää seurakunnan kustannettavaksi. Ihanteellinen käyttötarkoitus olisi siis kertaluontoinen.

Sellainen voisi olla esimerkiksi nuorisotyön työvälineiden kustantaminen.

– Testamenttia seurakunnalle suunnittelevan on viisasta ottaa yhteyttä kirkkoherraan neuvotellakseen siitä, mihin varoja tarvitaan ja millainen määräys on mielekäs, Muhonen neuvoo.

Uusi ohjeistus tulossa

Seurakuntayhtymä on parhaillaan laatimassa uutta ohjeistusta testamenttilahjoituksista. Toisin kuin monilla järjestöillä ei seurakunnilla ole testamenttineuvontaa, vaan testamenttia suunnittelevat ohjataan ottamaan yhteyttä esimerkiksi lakiasiaintoimistoon. Seurakunnan tai yhtymän työntekijät eivät voi osallistua niiden tekemiseen.

Matti Poutiainen kertoo, ettei testamenttaamista mainosteta seurakuntalaisille. Myöskään Töölön tukisäätiö ei aktiivisesti yritä kartuttaa lahjoituksia. Auvo Naukkarinen toivoo, että testamenttaamisen mahdollisuudesta kerrottaisiin enemmän. Hän ei näe siinä moraalista ongelmaa.

– Evankeliumin julistaminen, sakramenttien jakaminen ja laupeudentyö ovat kirkon 2000-vuotisen kulttuurin ydin. Näihin töihin ihmiset haluavat lahjoittaa varojaan.

Naukkarinen kuitenkin muistuttaa, että kirkollisvero riittää kulujen kattamiseen.

– Testamentit ovat toimineet seurakuntatyön jatkuvuuden turvaajina.

Testamenttien kokonaisarvo vaihtelee seurakunnittain. Osmo Moision mukaan joissakin seurakunnissa saatetaan pelätä, että testamentattu varallisuus pienentäisi seurakunnalle osoitettua rahoitusta.

– Jos jollakin on rahaa enemmän kuin toisella, aletaan helposti pohtia, pitäisikö raha jakaa tasaisemmin.

Jos suunnittelet seurakunnalle testamenttaamista, ota yhteyttä haluamaasi seurakuntaan, jotka on koottu osoitteeseen www.helsinginseurakunnat.fi/seurakunnat.html. Muita hyväntekeväisyyskohteita on osoitteessa www.hyvatestamentti.fi.