Suurissa kaupungeissa suhtaudutaan kielteisimmin uskonnonopetukseen. Helsinki tekee poikkeuksen. Kuva: Jarkko Peltoluhta
Helsingissä halutaan pitää uskonto koulussa
Valtaosa suomalaisista yhdistäisi uskontojen ja katsomusten opetuksen.
Uskonnonopetuksen paikka peruskoulussa herättää keskustelua. Kuuluuko uskonto kouluun ylipäänsä? Jos kuuluu, pitäisikö siirtyä oman uskonnon opetuksesta yhteisiin tunteihin kristityille, muslimeille, uskonnottomille ja muille?
Kirkon tutkimuskeskus selvitti loka–marraskuussa suomalaisten suhtautumista uskonnonopetukseen sekä opetuksen järjestämiseen kaikille yhteisenä katsomusaineena. Kyselyn toteutti Taloustutkimus Oy. Siihen osallistui runsaat neljätuhatta vastaajaa, jotka edustavat 15–79-vuotiaita suomalaisia.
Monien kulttuurien ja uskontojen pääkaupungissa uskonnonopetusta kannatetaan lähes saman verran kuin koko maassa."
Tulokset kertovat, että valtaosa suomalaisista, 62 prosenttia, suhtautuu uskonnonopetukseen myönteisesti. Vahvimmin näin ajatellaan perinteisten arvojen kannatusalueilla kuten Keski-Pohjanmaalla ja pikkupaikkakunnilla.
Kielteisimmin uskontotunteihin suhtaudutaan isoissa kaupungeissa. Joukosta erottuu kuitenkin Helsinki. Monien kulttuurien ja uskontojen pääkaupungissa uskonnonopetusta kannatetaan lähes saman verran kuin koko maassa. Osa uskonnottomistakin helsinkiläisvanhemmista valitsee lapsilleen uskontotunnit vaihtoehtona olevan elämänkatsomustiedon sijaan.
Koko maassa noin joka neljäs uskonnoton suhtautuu uskonnonopetukseen kouluissa myönteisesti ja vähän yli puolet kielteisesti. Evankelis-luterilaiseen kirkkoon tai johonkin muuhun uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvista ihmistä yli 70 prosenttia suhtautuu uskonnonopetukseen myönteisesti ja noin 10 prosenttia kielteisesti.
Uskonnonopetuksen vankimmat kannattajat ovat iäkkäitä ja naisia. Tälle joukolle myös kirkko merkitsee keskimäärin enemmän kuin muille suomalaisille.
Kuitenkin 18–24-vuotiaistakin 60 prosenttia suhtautuu uskonnonopetukseen myönteisesti. Vain nuorimmat, 15–17-vuotiaat vastaajat, eivät innostuneet uskontotunneista: heistä 42 prosenttia suhtautuu niihin kielteisesti, 41 prosenttia myönteisesti.
Yhteistä katsomusainetta kannatetaan
Kaikille yhteinen uskonto- ja katsomustiedon oppiaine on hyvä idea monen suomalaisen mielestä. Sitä kannattaa 64 prosenttia ja vastustaa 19 prosenttia.
Yhteistä katsomusopetusta on annettu Kulosaaren yhteiskoulussa jo yli kaksi lukuvuotta, ja se on otettu käyttöön muutamassa muussakin koulussa. Muuten uskontotunnit ovat oman uskonnon opetusta, jota annettiin viime lukuvuonna Helsingissä evankelisluterilaiseen ja ortodoksiseen kirkkoon kuuluville oppilaille sekä huoltajan toiveesta myös katolisessa uskonnossa, islamissa, buddhalaisuudessa ja Krishna-tietoisuudessa.
Yhteistä katsomusainetta haluavia on erityisesti 25–34-vuotiaissa, yli 70 prosenttia. Vähiten ajatuksesta pitävät 15–17-vuotiaat, jotka suhtautuvat ylipäänsäkin uskonnonopetukseen kielteisimmin. Heistäkin vähän yli puolet kannattaa väitettä "uskontojen ja katsomusten opetus koulussa tulee järjestää kaikille oppilaille yhteisenä oppiaineena".
Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvien asenteet noudattavat pitkälti koko kansan mielipidettä. Vähemmistöuskontojen keskuudessa suhtaudutaan uskontoja yhdistävään oppiaineeseen kielteisemmin. Suurempi osa vastustaa kuin kannattaa yhteistä oppiainetta.
►Kansalaisaloite ajaa yhteistä katsomusainetta peruskouluihin
►Oppilaat pitävät kristittyjen, muslimien, uskonnottomien ja muiden yhteisopetuksesta
►Uskonto vai ET? Kaikille valinta ei ole itsestäänselvä
►Kulosaaren opetusjärjestelyistä tehdään tutkimusta
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Pääkirjoitus: Ratkaisu kiistaan uskonnonopetuksesta voisi olla tämä
PuheenvuorotLapsella on oikeus oppia ymmärtämään perhettä ja perinnettä, johon on syntynyt. Maailman ymmärrys kasvaa iän myötä.
