Kaupunkipyörät tulevat. Projektipäällikkö Samuli Mäkinen on iloinen siitä, että uudet laadukkaat kaupunkipyörät saadaan pian mukaan reittioppaaseenkin yhtenä reittivaihtoehtona. Kuva: Esko Jämsä
Helsinki saa uudet kaupunkipyörät ja 130 kilometriä baanaa
Helsingissä otetaan monen vuoden tauon jälkeen käyttöön kaupunkipyörät. Laajeneva baanaverkko vie keskustasta lähiöihin.
Länsimetro on ihan kiva, mutta tämän vuoden kovin julkisen liikenteen uutuus on tässä: oikeasti toimivat kaupunkipyörät. Pyörät tulevat käyttöön vapun jälkeen 2.5.
Ympäri kantakaupunkia rakennettaan parhaillaan asemia, joilta kaupunkifillarin voi napata. Netistä näkee, onko lähimmällä asemalla vapaita pyöriä.
Helsingissä kokeiltiin kaupunkipyöriä vuosina 2000–2007, mutta ne päätyivät pian Töölönlahteen ja asemat jäivät tyhjilleen.
– Viime kerrasta on opittu, vakuuttaa kaupunkipyörien projektipäällikkö Samuli Mäkinen.
– Pahin epäonnistuminen oli, ettemme tienneet, kenellä pyörä on, eivätkä käyttäjät tienneet, missä pyöriä on saatavilla.
Nyt on toisin. Kolikkoautomaatit ovat historiaa, ja kaupunkipyörä kuitataan matkakortilla. Fillarit halutaan muutenkin nivoa osaksi Helsingin julkista liikennettä.
– Pian uudistuvassa reittioppaassa kaupunkipyörät ovat mukana, mikä on maailmanlaajuisesti erityistä, Mäkinen kertoo.
Helsinki on Mäkisen mukaan kompakti kaupunki, jossa pyörällä pääsee hyvin kulkemaan.
– Infrassa on kehitettävää, mutta pyöräverkko on jo nyt hyvä.
Pyöräilijä ei ole jalankulkija
Reetta Putkonen on samaa mieltä.
– Helsinki on hyvä pyöräkaupunki, mutta siinä on vielä kehitettävää.
Putkonen työskentelee liikennesuunnittelupäällikkönä kaupunkisuunnitteluvirastossa. Helsingin suunnitelmat ovat nyt sellaiset, että pyöräilijät voivat olla tyytyväisiä.
Suunnitelmien baanaverkko on 130 kilometriä pitkä.
Ennen polkupyörät rinnastettiin jalankulkijoihin. Kaupungin uusissa suunnitteluohjeissa sävy on muuttunut, ja yhdistetyistä kävely- ja pyöräteistä ollaan siirtymässä pois. Kevyesti liikennöidyillä teillä pyörät voivat ajaa autojen lomassa, mutta jos nopeusrajoitukset ovat kovia tai liikennettä paljon, pyöräkaista on ehdoton. Esimerkiksi Tukholmassa ja Kööpenhaminassa asia on tajuttu jo aiemmin.
– Tavoite on, että pyöräilyverkko on kattava, jatkuva ja turvallinen, Putkonen tiivistää.
Pyöräverkon merkittävin uudistus ovat baanat. Ne ovat laadukkaita ja mutkittelemattomia pyöräteitä, jotka yhdistävät Helsingin suuret asuinalueet keskustaan. Ensimmäinen baana, kesällä 2012 avattu Kiasmalta Ruoholahteen vievä väylä, on tuleviin nähden pelkkä poikanen.
Suunnitelmien baanaverkko on 130 kilometriä pitkä. Baanat kulkisivat Tapiolaan, Leppävaaraan, Malminkartanoon, Paloheinään, Siltamäkeen, Malmille, Kuninkaanmäkeen, Mellunmäkeen, Östersundomiin ja Vuosaareen.
Tätä saadaan kuitenkin odottaa hetki. Vuoteen 2020 mennessä tarkoituksena on saada valmiiksi Pasilan ja Käpylän yhdistävä baana sekä Herttoniemestä Itäkeskukseen kulkeva itäbaana. Nykyistä keskustabaanaa aiotaan myös jatkaa ratapihan ali Kaisaniemen puistoon.
Kaupunkipyörällä ei lähdetä päiväretkille
Baanoja tai ei, kaupunkifillareilla ei ole tarkoitus lähteä Östersundomiin.
– Emme varsinaisesti velvoita pyöräilemään asemien alueella, mutta hinnoittelu kannustaa siihen, Samuli Mäkinen kertoo.
Kaupunkifillarin vuosimaksu on 25, viikkomaksu 10 ja päivämaksu 5 euroa. Kun pyöräilijä on rekisteröitynyt netissä ja maksanut kauden, pyörällä voi ajaa puolen tunnin matkoja ilman lisämaksua. Ensimmäinen lisäpuolituntinen maksaa 50 senttiä, mutta sen jälkeen lisäaika kallistuu.
Pahin epäonnistuminen oli, ettemme tienneet, kenellä pyörä on, eivätkä käyttäjät tienneet, missä pyöriä on saatavilla.
– Projektipäällikkö Samuli Mäkinen
Kaupunkipyöriä on siis edullisinta käyttää asemien lähettyvillä. Tänä kesänä pohjoisimmat asemat ovat Töölön kisahallilla ja Sörnäisten metroasemalla, ensi kesänä alue laajenee Munkkiniemeen ja Kumpulaan.
Edellisistä kaupunkipyöristä on opittu myös se, että pyöriä pitää olla riittävästi.
– Tällaista on turha ruveta kokeilemaan liian harvalla verkostolla ja pyörämäärällä, Mäkinen toteaa.
Tänä vuonna pyöriä lasketaan liikenteeseen 500, ensi vuonna tuhat lisää. Pyörät ovat laadukkaita kolmivaihteisia peruspyöriä, joissa on käsijarrut ja piikkisuojatut renkaat. Pyörän osia ei saa irti ilman erityistyökaluja, joten ilkivallan riski on pieni.
Kantakaupunkiin rakennetaan kunnon pyörätiet
Helsingin vilkkaimmat pyöräilyväylät kulkevat keskustan tuntumassa. Kesäkuussa 2014 Lauttasaaren sillalla kulki keskimäärin 5 850 pyöräilijää päivittäin, Pitkälläsillalla 5 300.
– Lähivuosina olemme ennen kaikkea rakentamassa kantakaupungin pyöräteitä, Reetta Putkonen kertoo.
Se on hyvä. Esimerkiksi Töölön läpi pyöräileminen Runeberginkatua pitkin voi nykyisellään olla traumaattista. Vuoteen 2017 mennessä Mechelininkadulle ja Lönnrotinkadulle rakennetaan pyöräkaistat, samoin Runeberginkadun pohjoispäähän ja osiin Helsinginkatua.
Pidemmän aikavälin tavoite on rakentaa pyöräkaistat käytännössä kaikkien keskustan isojen teiden varsille.
Se kannattaa, koska helsinkiläiset tutkitusti suhtautuvat pyöräilyyn myönteisesti ja haluavat pyöräillä.
– Ihmiset ajattelevat, miten liikkuminen vaikuttaa tulevaisuuteen. Myös ruuhkat vaikuttavat. Pääsisinkö kuitenkin jollain muulla tavalla nopeammin kuin omalla autolla? Putkonen selittää.
Kaupunkipyörän käyttäjäksi voi rekisteröityä osoitteessa www.hsl.fi/kaupunkipyorat. Helsingin pyöräilysuunnitelmiin voi tutustua Pyöräilykatsaus 2015 -julkaisusta.
Mitä maksaa matka kaupunkipyörällä?
Kausimaksun maksanut käyttäjä saa ajaa kaupunkipyörällä puolen tunnin matkoja ilmaiseksi. Suurin osa matkoista tuleekin olemaan alle puolituntisia.
Tänä vuonna pohjoisin pyöräasema on Sörnäisten metroasemalla. Nykyisen reittioppaan mukaan pyöräilymatka Sörnäisten metroasemalta pyöräasemalle Ruoholahteen tai Kaivopuistoon kestää noin 18 minuuttia.
Ensi vuonna pyöräasemia rakennetaan Munkkiniemeen asti. Pyörämatka Munkkiniemen puistotien pohjoispäästä Kaivopuistoon kestää reittioppaan mukaan 29 minuuttia.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Fillarin kevättarkastus sujuu sekä mummolta että junnulta
Hyvä elämäKun polkupyörän ottaa talven jälkeen varastosta kadulle, muutama asia kannattaa käydä läpi. Ammattilaisen puoleen kannattaa kääntyä, jos omat taidot tai kiinnostus eivät riitä.