Herättäjäjuhlien ”juhlakapula” eli vanhan keräyslippaan kopio siirtyi Sotkamon kirkkoherra Erkki Marinilta Helsingin piispa Irja Askolalle. Kuva: Antero Harju
Herättäjäjuhlien vetovastuu siirtyi Vantaalle
Piispa Irja Askolan mielestä pääkaupunkiseudulla on tilausta armolle.
Vantaalla järjestetään 8.–10.7.2016 valtakunnalliset herättäjäjuhlat Myyrmäen urheilupuistossa ja sen jalkapallostadionilla.
Tänä kesänä juhlat pidettiin Sotkamossa, jonne vantaalaiset olivat rahdanneet konttikirkon. Siellä myytiin Körtin mopo ei keuli -paitoja, jaettiin juhlaväelle sadetakkeja ja värvättiin talkoolaisia.
Talkoolaisia tarvitaankin paljon, 1500, sillä myös juhlakansaa odotetaan paljon. Juhlatoimikunnan puheenjohtaja, piispa Irja Askola uskoo, että Vantaan juhlille tulee väkeä niin muualta Suomesta kuin pääkaupunkiseudulta, ja odotukset noin 35000 kävijästä täyttyvät. Körttifestari kannattaa kokea edes kerran elämässä, sillä sen sanoma ja tunnelma ovat vapauttavia.
– Monikulttuurisella pääkaupunkiseudulla keskustellaan paljon uskonnoista, ne kiinnostavat. Herättäjäjuhlien sanoma nousee kristinuskon ytimestä, armon viestistä. Sillä on nyt tilaus, kertoo piispa Irja Askola kokemuksenaan.
Herännäisyys eli körttiläisyys on avara yleiskirkollinen liike.
– Tässä armottomuutta ja kilpailua korostavassa maailmassa armon viestillä on yhteiskuntarauhaa edistävä vaikutus. Mikä olisi tärkeämpi viesti kuin se, että sinä kelpaat, olet riittävä sellaisena kuin olet, sanoo piispa.
Askolan mukaan herättäjäjuhlille ei tarvita muuta pääsylippua kuin se, että kaipaa Jumalan armoa.
– Eikä oikeastaan edes sitä, sillä Jumala kaipaa meitä jokaista, vaikka emme omaa kaipuutamme edes tunnistaisi.
–Juhlille voi tulla ihan uteliaisuudesta. Kyllä siinä joku salaisuus täytyy olla, että tällainen perinne, jossa kymmenettuhannet ihmiset kokoontuvat yhteen veisaamaan ja kuuntelemaan puheita, tapaamaan tuttuja ja tutustumaan, jatkuu vuodesta toiseen, Irja Askola rohkaisee.
Tätä passia ei tarvitse uusia
Vantaan juhlien tunnus on Kahden maan kansalainen. Se on ote Siionin virrestä, herännäisyyden laulukirjasta. Juhlalogossa näkyy lentokone ja passileima. Nämä sopivat Askolan mukaan Vantaalle ja pääkaupunkiseudulle, jossa on ihmisiä monenlaisista kulttuureista ja maista.
– Juhlatunnus ja juhlalogon passileima viittaavat myös siihen, että olemme kasteessa kutsuttuja taivaan kansalaisiksi. Sitä passia ei tarvitse uusia, kiteyttää Vantaankosken kirkkoherra Hannu Pöntinen, Vantaan juhlien järjestelytoimikunnan puheenjohtaja.
Juhlakapula kehottaa auttamaan
Vantaan juhlien viesti on ajankohtainen myös nykyisessä maailmantilanteessa, sillä se muistuttaa vieraanvaraisuudesta, yhteisöllisyydestä ja vastuusta niin lähellä kuin kaukana asuvia ihmisiä kohtaan.
– Kahden maan kansalaisina meidät on kutsuttu näkemään niin oman maan kuin maailman kärsivät, syrjäytetyt, leimatut ja muukalaiset. Meillä ei ole oikeutta sulkea silmiä epäoikeudenmukaisuudelta, korostaa Askola.
Sotkamolaiset juhlajärjestäjät luovuttivat vantaalaisille ”juhlakapulan” eli keräyslippaan. Se on kopio lippaasta, jolla 1800-luvulla kerättiin rahaa lähetystyölle. Silloiset herännäisyyden johtajat joutuivat rahankeruusta ja seurojen pidosta Kalajoen käräjille.
– Oloissa, jotka olivat varmasti vaikeammat kuin nyt, oli halu auttaa myös kaukana asuvia. Tämä on hyvä pitää mielessä, kun kehitysyhteistyöstä leikataan ja autoveroa alennetaan. Kristinuskon mukaan huolenpito muista ihmisistä ei rajaudu vain kotiovelle, korostaa Pöntinen.
Vantaan herättäjuhlien oma verkkosivut avautuivat sunnuntaina: www.herattajajuhlat.fi. Juhlat löytyvät myös sosiaalisesta mediasta. Vantaan tili kuvapalvelu Instagramissa on herättäjäjuhlien historian ensimmäinen. Facebook: Herättäjäjuhlat Vantaalla 2016 ja Instagram: Herattajajuhlat_Vantaalla.
Jaa tämä artikkeli: