Herättäjäjuhlilla koskettaa avara armon sanoma
Vantaan herättäjäjuhlien 2016 järjestelytoimikunta kävi tutustumassa Lapuan juhlajärjestelyihin. Mirja Taipale, Hannu Pöntinen, Heikki Leppä, Reijo Liimatainen, Taisto Hintsanen ja Iiris Lehtonen pohtivat ensiapupisteiden opastusta ja jätehuoltojärjestelyjä juhlakentän tapaamispaikalla.

Vantaan herättäjäjuhlien 2016 järjestelytoimikunta kävi tutustumassa Lapuan juhlajärjestelyihin. Mirja Taipale, Hannu Pöntinen, Heikki Leppä, Reijo Liimatainen, Taisto Hintsanen ja Iiris Lehtonen pohtivat ensiapupisteiden opastusta ja jätehuoltojärjestelyjä juhlakentän tapaamispaikalla.

Herättäjäjuhlilla koskettaa avara armon sanoma

Satoi tai paistoi, herättäjäjuhlilla sateenvarjo on aina käypä väline.

Tällä kertaa sadat eri väriset sateenvarjot täplittivät Lapuan herättäjäjuhlien juhlakenttää, kun yli 12000 ihmistä kokoontui lauantain päiväseuroihin kuuntelemaan puheita, joita yhdisti avara armon sanoma. Päiväseurojen väkimäärä oli niin suuri, että juhlilla voidaan hätyytellä yleisöennätyksiä.

Harvinaisen paljon väkeä oli myös perjantaina Herättäjä-Yhdistyksen vuosikokouksessa, jossa viriteltiin "körttikapinaa" liikkeen linjasta, jota jotkut pitivät liiankin avarana. Kapina kuitenkin kuivui kokoon, kun normaalin muutaman kymmenen osallistujan sijaan vuosikokoukseen osallistuikin yli 670 ihmistä ja liikkeen nykyinen linja ja johto saivat selvän tuen.

Herännäisyys on kysymysradiokanava

Päiväseuroissa, jotka radioidaan YLE Radio 1:ssä sunnuntaina 6.7. kello 18, Herättäjä-Yhdistyksen puheenjohtaja Jukka Hautala pohti muutosta eri näkökulmista. Hänen mukaansa uskonelämässä olennaista ei ole ihmisessä tapahtuva muutos, vaan se, että Kristus kirkastuu ihmisen auttajaksi.

- Pysyvän perustuksen rakennusaineet eivät ole ihmisen muuttumisessa. Perustus on siinä, että Kristus tuli köyhäksi meidän takiamme. Hän antaa meille rikkautensa, joka meiltä puuttuu - ja ottaa kantaakseen meidän köyhyytemme, muistutti Hautala.

Juhlien tiedotustilaisuudessa olivat esillä herännäisyyden arvot ja tulevaisuudenkuva vuonna 2020. Raikkaasti herännäisyyden olemusta kuvasi "rivikörtti", helsinkiläinen evoluutiobiologian opiskelija Aura Raula. Hän kertoi herännäisnuorten rippileirin isosen käyttäneen herännäisyydestä sanaa "kysymysradiokanava". Se on taajuus, jossa kysymykset ovat tärkeämpiä kuin ehdottomat ja oikeat vastaukset ja jossa on avaruutta ja tilaa etsiä.

Samaa mieltä oli juhlille perjantaina Vantaalta järjestetylllä bussiretkellä saapunut Maija-Liisa Kautto. Hän lauloi bussimatkalla Siionin virsiä kuluneesta kirjasta, jossa on juhlatarroja monilta eri juhlilta.

- Minulle herännäisyydessä on tärkeintä vapauttava armon sanoma. Ihminen saa tulla ja olla Jumalan edessä sellainen kuin on, Kautto kertoi.

Vantaalaiset kävivät vakoilureissuilla Lapualla

Osa juhlille tulleista vantaalaista oli paikalla vakoilureissulla. Vantaalla järjestetään nimittäin Myyrmäessä herättäjuhlat vuonna 2016 ja juhlien järjestelytoimikunnan jäsenet olivat tutustumassa juhlajärjestelyihin.

- On kiinnostavaa katsoa, miten hommat täällä toimivat, mitä asioita Vantaalla tehdään samalla tavalla ja mitkä asiat kannattaa tehdä toisin. Täällä juhlat ovat näkyvä koko paikkakunnan juhla, joka moninkertaistaa väkiluvun. Vantaalla kymmenettuhannet juhlavieraat uppoavat isoon joukkoon. Olisi tärkeää saada juhlat näkymään myös muuten kuin juhlapaikan ympäristössä, mietti Vantaan juhlien pääsihteeri Heikki Leppä.

Iso urakka on vapaaehtoisten rekrytoinnissa. Lapualla herättäjäjuhlien talkoolaisiksi oli rekisteröitynyt lähes 1600 ihmistä.

- Vantaalla pitää lähteä siitä, että juhlat ovat koko pääkaupunkiseudun ja kehysalueen hanke - kyllä vapaaehtoisia saadaan tarpeeksi. On myös talkoolaisia, jotka tulevat juhlille aina, vaikka ne olisivat missä, sanoo Leppä.

Herättäjäjuhlat ovat iso asia myös Vantaan kaupungille. Kuntalaispalveluiden johtaja Iiris Lehtonen on ollut juhlajärjestelyissä mukana alusta asti kaupungin yhteyshenkilönä.

- Olen toiminut aiemmin tapahtumatuottajana ja Jyväskylän kesän toiminnanjohtajana. On hienoa, että Vantaalle tulee tällainen iso ja näkyvä tapahtuma, jonka järjestämisestä on Suomessa pitkä perinne. Olen ensimmäistä kertaa juhlille ja kokemus on ollut hyvä, hän kertoo.

Teksti ja kuvat Pauli Juusela

 

 

 

Jaa tämä artikkeli: